HEALTH DEVELOPMENT, ECONOMIC GROWTH AND THEIR RELATION : Income levels and life expectancy levels in different countries and their relation with health levels

Abstract

Until now there hasn’t been much information provided about health’s effects or consequences on the world economy or economic growth or vice versa. In this thesis, the idea is to explain the relation between economic growth and health using variables such as life expectancy, mor-tality, income per capita, investment rate and demographic location during a period of time in different countries. Barro’s (1996) empiric model is used at the beginning to explain the rela-tion between health and economic growth in a country. Public health is also observed as it has a significant effect on the increase in health levels and therefore on economic growth. Other authors, such as Sachs (2001) and Pritchett (1996), Pearson (1975), Deaton (2008) and Bloom (2007), took a wider look into economic growth using a cross-country approach to analyse the relation between health and economic growth. Others, such as Acemoglu and Johnson (2007), on the other hand, present another view in which health improvements slow down economic growth when a steady state point is reached. In a cross-country overlook, income is seen as a major effect that increases health levels and therefore also economic growth. Countries that are wealthier are supposed to be more competent in the long term with a healthy and satisfied population. On other hand, demographic areas are also seen as a causality of rich and poor countries that have defined countries’ health levels throughout history.

As a methodologic background a case of four countries were selected and analysed with a holistic multiple case analysis. These countries were located in different continents and demo-graphic locations in order to see how locations could actually affect the development of the economy or income per capita as well as health and life expectancy levels. Singapore, Mexico, United States and Sweden were the case countries selected for this thesis. Sweden was one of the countries with a high level of public health and economic growth. United States had a high performance in income levels and economic growth, but on health levels it did not perform that well compared to other OECD countries. Singapore gave contrast to the belief that most of the countries that are situated in tropical regions do not perform well on development of the economy or on health levels. Finally, Mexico gave a picture of a country that is supposed to have a high performance on economic development but lags behind other countries in terms of health and economic growth.

Conclusions show the reflections of this study mentioned above and an open view for what is to come if governments should give more importance to health levels in a country or not.

Tähän mennessä ei ole annettu paljon tietoa terveyden vaikutuksista tai seurauksista maail-man talouteen tai talouskasvuun tai päinvastoin. Tämän tutkielman tarkoituksena on selittää talouskasvun ja terveyden välistä suhdetta muuttujilla elinajanodote, kuolleisuus, tulot hen-keä kohti, investointiaste ja demografinen sijainti eri maissa eri ajanjaksoina. Barron (1996) empiiristä mallia käytetään alussa selittämään terveyden ja maan taloudellisen kasvun välistä suhdetta. Kansanterveyttä myös tarkkaillaan, koska sillä on merkittävä vaikutus terveysasteen nousuun ja sitä kautta talouskasvuun. Muut kirjoittajat, kuten Sachs (2001) ja Pritchett (1996), Pearson (1975), Deaton (2008), Bloom (2007), tarkastelivat laajemmin talouskasvua käyttämällä maiden välistä lähestymistapaa terveyden vaikutuksista talouden kasvuun. Acemoglu ja Johnson (2007) esittävät toisen näkemyksen, minkä mukaan terveydenhuollon parannukset hidastavat talouskasvua saavuttaessaan tasapainoisen tilan. Monikansallisessa näkymässä tuloja pidetään merkittävänä vaikutuksena, mikä nostaa terveyden tasoa ja siten myös talouskasvua. Niiden maiden, jotka ovat vauraampia, oletetaan olevan pitkällä täh-täimellä myös terveempiä ja tyytyväisempiä. Toisaalta maiden sijaintia pidetään rikkaiden ja köyhien maiden syy-yhteytenä, mitkä ovat määritelleet terveystasoja läpi historian.

Metodologian taustana valittiin neljän maiden tapaus, joita analysoitiin kokonaisvaltai-sella monitapausanalyysillä. Nämä maat sijaitsivat eri mantereilla ja eri paikoissa, minkä an-siosta kyettiin analysoimaan, miten sijainnit tosiasiallisesti voivat vaikuttaa talouden kehityk-seen, tuloihin henkeä kohti, terveyden tasoon ja elinajanodotteeseen. Tässä opinnäytetyössä tapaustutkimuksen kohteiksi valittiin Singapore, Meksiko, Yhdysvallat ja Ruotsi. Ruotsi oli yksi maista, joissa kansanterveys ja talouskasvu olivat korkeat. Yhdysvaltojen tulotaso ja talouskasvu olivat hyviä, mutta terveyden tasot olivat heikompia verrattuna muihin OECD-maihin. Singapore toimi kontrastina uskolle, minkä mukaan useimmat tropiikissa sijaitsevista maista eivät suoriudu hyvin talouden kehityksessä tai korkean terveyden tasoilla. Lopuksi Meksiko antoi kuvan maasta, minkä oletetaan olevan suotuisa talouden kehityksessä, mutta joka on terveyden ja talouskasvun suhteen jäljessä muista maista demograafisen sijaintinsa vuoksi sekä historiallisen taustansa takia.

Päätelmät osoittavat näiden edellä mainittujen tutkimusten pohdinnat ja tulokset sekä jättävät avoimen näkemyksen tulevaisuuden näkymästä, pitäisikö hallitusten kiinnittää enemmän huomiota maan terveystasoon vai ei.