Tilintarkastajien kokemuksia ISA 701-standardin mukaisesta Key Audit Matter -raportoinnista
Pyykkönen, Ronja (2020-10-12)
12.10.2020
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020101484037
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020101484037
Tiivistelmä
Tilintarkastajan raportointi ja tilintarkastuskertomus uudistuivat vuonna 2016, kun IAASB (International Auditing and Assurance Standards Board) uudisti tilintarkastajan raportointia sääteleviä kansainvälisiä tilintarkastusstandadeja (International Standards on Auditing, ISA) ja kun tilintarkastuslaki EU:n tilintarkastusdirektiivin uudistuksen ja julkisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä koskevan asetuksen julkaisemisen myötä päivittyi. Tilintarkastuskertomuksen uudistuksen tavoitteena oli lisätä tilintarkastuskertomuksen antamaa informaatiota. Tällä tavoiteltiin tilintarkastuksen läpinäkyvyyden lisäämistä, tilintarkastuksen odotuskuilun kaventamista ja tilintarkastuksen laadun parantamista. Perimmäisenä tavoitteena oli luottamuksen kasvattaminen tilintarkastusta ja tilinpäätösinformaatiota kohtaan. Keskeisin osa raportointiuudistusta oli uutena julkaistu ISA 701-standardi ja sen säätämä Key Audit Matter -raportointi (KAM), jota on noudatettu Suomessa käytännössä alkuvuodesta 2017 lähtien. KAM-raportoinnin tavoitteena on ollut ratkoa edellä esitettyjä ongelma-alueita ja lisätä tilintarkastuskertomuksen informaatioarvoa.
Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, miten KAM-raportointi on vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin ja minkälaisia vaikutuksia sillä on ollut tilintarkastajan työn laajuuteen ja sisältöön. Tutkielmassa kartoitetaan sitä, kuinka onnistunut uudistus KAM-raportointi on ollut tilintarkastusraportoinnin kehityksessä ja siten saada suuntaviivoja tilintarkastusraportoinnin kehitystarpeille. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta saadusta ja teemoittelun avulla analysoidusta aineistosta. Haastateltavina olivat KHT-tilintarkastajat, joilla oli kokemusta KAM-raportoinnista.
Tutkimustulokset osoittivat tilintarkastajien suhtautumisen ja kokemuksen KAM-raportointiuudistuksesta positiiviseksi. KAM-raportoinnista saatujen hyötyjen koettiin ylittäneen siihen asetetut panokset. Tutkielma osoittaa KAM-raportoinnin vastanneen niihin ongelma-alueisiin, joita sen tarkoitettiin ratkovan. Tilintarkastajien työssä KAM-raportointi on vaikuttanut lähinnä lisääntyneenä kirjallisena ja verbaalisena raportointina. Tutkielma tuotti myös tilintarkastuskertomukselle jatkokehitysideoita haastattelujen ja tutkimustulosten pohjalta.
Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, miten KAM-raportointi on vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin ja minkälaisia vaikutuksia sillä on ollut tilintarkastajan työn laajuuteen ja sisältöön. Tutkielmassa kartoitetaan sitä, kuinka onnistunut uudistus KAM-raportointi on ollut tilintarkastusraportoinnin kehityksessä ja siten saada suuntaviivoja tilintarkastusraportoinnin kehitystarpeille. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta saadusta ja teemoittelun avulla analysoidusta aineistosta. Haastateltavina olivat KHT-tilintarkastajat, joilla oli kokemusta KAM-raportoinnista.
Tutkimustulokset osoittivat tilintarkastajien suhtautumisen ja kokemuksen KAM-raportointiuudistuksesta positiiviseksi. KAM-raportoinnista saatujen hyötyjen koettiin ylittäneen siihen asetetut panokset. Tutkielma osoittaa KAM-raportoinnin vastanneen niihin ongelma-alueisiin, joita sen tarkoitettiin ratkovan. Tilintarkastajien työssä KAM-raportointi on vaikuttanut lähinnä lisääntyneenä kirjallisena ja verbaalisena raportointina. Tutkielma tuotti myös tilintarkastuskertomukselle jatkokehitysideoita haastattelujen ja tutkimustulosten pohjalta.