Laskennallinen Propagada : Keinojen kartoitus ja käytön arviointi tapauskuvauksen kautta
Pikkuaho, Pietari (2020-10-02)
Laskennallinen Propagada : Keinojen kartoitus ja käytön arviointi tapauskuvauksen kautta
(02.10.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102185899
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102185899
Tiivistelmä
Sosiaalisessa mediassa tapahtuva algoritmisavusteinen poliittinen manipulaatio, laskennallinen propaganda, on viimeisen kymmenen vuoden aikana muodostunut yhteiskunnallista turvallisuutta uhkaavaksi ongelmaksi. Valtiolliset, poliittiset ja kaupalliset toimijat hyödyntävät uudenlaisen sosiaalisen viestintämuodon tuomia mahdollisuuksia poliittisten, taloudellisten ja valtiollisten tavoitteiden saavuttamiseen. Informaatiosodankäynnin, poliittisen kamppailun ja perinteisen tuotemarkkinoinnin sähköistyessä lainsäädäntö ja toimitavat vastaavat puutteellisesti pahantahtoisten toimijoiden esittämiin haasteisiin ja jättävät yhteiskuntamme haavoittuvaisiksi hyökkäyksille. Tämä pro gradu – työ tarkastelee laskennallisen propagandan käyttöä, sitä käyttäviä toimijoita sekä näiden keinoja tapaus- ja keinokuvauksen kautta.
Tutkielma jaottelee toimijat kaupallisiin, poliittisiin ja valtiollisiin, sekä alustoihin. Yleinen toimijakuvaus alustaa tapauskuvauksia, jotka käsittelevät IRA:n ja Venäjän vaikutusoperaatioita sekä vaalisekaantumista vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja valtiolähtöistä disinformaatiota vuoden 2020 koronavirus-pandemian aikana. Tapauskuvausta tuetaan laskennallisen propagandan menetelmäesittelyllä, joka kuvaa keskeisiä laskennallisen propagandan menetelmiä ja käsitteitä.
Työn kautta esille nouseva ilmiön keskeinen haaste on alustojen läpinäkymättömyys. Yhteistyöstä kieltäytyminen lainsäätäjien ja tutkijoiden kanssa johtaa tilanteeseen jossa alustat päätyvät suojelemaan disinformatiivisia vaikutuskampanjoita suorittavia toimijoita sekä informaatiosodankäyntiin osallistuvia maita. Keskeisiä torjuntamenetelmiä ilmiölle pohjustaisikin suurempi yhteistyö ja läpinäkyvyys alustojen osalta.
Tutkielma jaottelee toimijat kaupallisiin, poliittisiin ja valtiollisiin, sekä alustoihin. Yleinen toimijakuvaus alustaa tapauskuvauksia, jotka käsittelevät IRA:n ja Venäjän vaikutusoperaatioita sekä vaalisekaantumista vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja valtiolähtöistä disinformaatiota vuoden 2020 koronavirus-pandemian aikana. Tapauskuvausta tuetaan laskennallisen propagandan menetelmäesittelyllä, joka kuvaa keskeisiä laskennallisen propagandan menetelmiä ja käsitteitä.
Työn kautta esille nouseva ilmiön keskeinen haaste on alustojen läpinäkymättömyys. Yhteistyöstä kieltäytyminen lainsäätäjien ja tutkijoiden kanssa johtaa tilanteeseen jossa alustat päätyvät suojelemaan disinformatiivisia vaikutuskampanjoita suorittavia toimijoita sekä informaatiosodankäyntiin osallistuvia maita. Keskeisiä torjuntamenetelmiä ilmiölle pohjustaisikin suurempi yhteistyö ja läpinäkyvyys alustojen osalta.