Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu – tekotapoina yksityiskohtaisen suunnitelman laatiminen ja sopiminen
Simula, Roosa (2020-09-30)
30.09.2020
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102287462
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102287462
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää rikoslain 21 luvun 6 a §:n mukaisen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun sisältöä. Tutkimus on rajattu käsittelemään tekotavoista ainoastaan yksityiskohtaisen suunnitelman laatimista ja toisen kanssa sopimista. Tätä taustaa vasten tutkimuskysymykset muotoutuvat tutkimaan sitä, milloin
tekotapatunnusmerkit ”laatii yksityiskohtaisen suunnitelman” ja ”sopii toisen kanssa” täyttyvät.
Tutkielman metodina toimii oikeustieteelle ominaiseen tapaan oikeusdogmatiikka eli lainoppi, jonka tarkoitus on selvittää voimassaolevien oikeussäännösten sisältöä. Tässä selvitystyössä käytetään hyödyksi lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä. Päälähteinä toimivat Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi ja oikeuskäytännöstä muodostettu kymmenen tapauksen aineisto.
Tutkielmassa yksityiskohtaisen suunnitelman laatimisen tekotapatunnusmerkkiä koskeva luku 4 on jaettu kahteen pääosioon. Ensimmäinen pääosio koskee yksityiskohtaisen suunnitelman osatekijöitä ja toinen pääosio suunnitelmaa konkretisoivia valmistelutoimia. Sopimisen tekotapatunnusmerkkiä koskevassa luvussa 5 on noudatettu samaa jakoa: luku on jaettu sopimisen osatekijöihin ja sopimista konkretisoiviin valmistelutoimiin.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yksityiskohtaisen suunnitelman laatimisen tekotapatunnusmerkin kohdalla oikeuskäytännöstä on jo selkeästi erotettavissa toisten osatekijöiden täsmentymisen merkityksen painottumista. Kunkin tapauksen ominaispiirteet on kuitenkin otettava huomioon. Haasteensa sopimisen täyttymisen arvioinnille itsenäisenä
tekotapatunnusmerkkinään asettaa se, että sopiminen ja yksityiskohtaisen suunnitelman laatiminen on oikeuskäytännössä rinnastettu toisiinsa. Lisäksi sopiminen on jäänyt alisteiseksi yksityiskohtaisen suunnitelman laatimiselle.
Konkretisoivien valmistelutoimien yksiselitteisen kuvaamisen on lähtökohtaisesti todettu olevan haastavaa, sillä valmistelutoimien luonne vaihtelee kyseessä olevan rikoksen luonteen mukaisesti. Tutkielmassa on kuitenkin onnistuttu paikantamaan hyödyllisiä esimerkkejä sekä asettamaan suuntaviivoja valmistelutoimilta edellytetystä luonteesta.
tekotapatunnusmerkit ”laatii yksityiskohtaisen suunnitelman” ja ”sopii toisen kanssa” täyttyvät.
Tutkielman metodina toimii oikeustieteelle ominaiseen tapaan oikeusdogmatiikka eli lainoppi, jonka tarkoitus on selvittää voimassaolevien oikeussäännösten sisältöä. Tässä selvitystyössä käytetään hyödyksi lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä. Päälähteinä toimivat Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi ja oikeuskäytännöstä muodostettu kymmenen tapauksen aineisto.
Tutkielmassa yksityiskohtaisen suunnitelman laatimisen tekotapatunnusmerkkiä koskeva luku 4 on jaettu kahteen pääosioon. Ensimmäinen pääosio koskee yksityiskohtaisen suunnitelman osatekijöitä ja toinen pääosio suunnitelmaa konkretisoivia valmistelutoimia. Sopimisen tekotapatunnusmerkkiä koskevassa luvussa 5 on noudatettu samaa jakoa: luku on jaettu sopimisen osatekijöihin ja sopimista konkretisoiviin valmistelutoimiin.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yksityiskohtaisen suunnitelman laatimisen tekotapatunnusmerkin kohdalla oikeuskäytännöstä on jo selkeästi erotettavissa toisten osatekijöiden täsmentymisen merkityksen painottumista. Kunkin tapauksen ominaispiirteet on kuitenkin otettava huomioon. Haasteensa sopimisen täyttymisen arvioinnille itsenäisenä
tekotapatunnusmerkkinään asettaa se, että sopiminen ja yksityiskohtaisen suunnitelman laatiminen on oikeuskäytännössä rinnastettu toisiinsa. Lisäksi sopiminen on jäänyt alisteiseksi yksityiskohtaisen suunnitelman laatimiselle.
Konkretisoivien valmistelutoimien yksiselitteisen kuvaamisen on lähtökohtaisesti todettu olevan haastavaa, sillä valmistelutoimien luonne vaihtelee kyseessä olevan rikoksen luonteen mukaisesti. Tutkielmassa on kuitenkin onnistuttu paikantamaan hyödyllisiä esimerkkejä sekä asettamaan suuntaviivoja valmistelutoimilta edellytetystä luonteesta.