AJALLISEN RYHMITTELYN YHTEYS NÄÖNVARAISEEN LYHYTKESTOISEEN MUISTIIN KEHITYKSELLISESSÄ KIELIHÄIRIÖSSÄ 4–7-VUOTIAILLA LAPSILLA
Relander, Ida (2020-10-14)
14.10.2020
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102287457
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102287457
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää ajallisen ryhmittelyn yhteyttä näönvaraisen lyhytkestoisen muistin tehtävissä suoriutumiseen 4–7-vuotiailla lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö (DLD, developmental language disorder). DLD-lasten suoriutumista tehtävissä verrattiin tyypillisesti kehittyvien ikätovereiden suoriutumiseen samoissa tehtävissä. Aiemmassa tutkimuksessa DLD-lapsilla on havaittu lyhytkestoisen muistin ja visuospatiaalisen tiedonkäsittelyn ongelmia. Tyypillisesti kehittyvien lasten on aiemmassa tutkimuksessa havaittu hyötyvän ajallisesta ryhmittelystä muistisuoriutumisen tukena, joskin tutkimus on ristiriitaista sen suhteen, mistä iästä alkaen ajallisen ryhmittelyn hyödyntäminen on mahdollista. Aiempaa tutkimusta ajallisen ryhmittelyn yhteydestä muistisuoriutumiseen ei ole tehty DLD-lapsilla.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 52 tutkittavaa: 27 lasta, joilla oli kehityksellinen kielihäiriö, ja 25 tyypillisesti kehittyvää ikätoveria. Tutkittavat olivat 4¬–7-vuotiaita, yksikielisiä suomea puhuvia lapsia. Tutkimus toteutettiin Helsingin pitkittäistä SLI-tutkimusta (HelSLI) varten kerättyä aineistoa käyttäen. DLD-lapset rekrytoitiin tutkimukseen Helsingin yliopistollisen sairaalan foniatrian yksikön lasten audiofoniatriselta osastolta, ja verrokit rekrytoitiin Helsingin seudun päiväkodeista. Kaikki tutkittavat tekivät ryhmittelemättömän perustehtävän ja ajallisesti ryhmitellyn tehtävän, joissa ärsykkeinä olivat eläinpiirroshahmot. Aineisto analysoitiin toistomittausten kovarianssianalyysillä, Quaden epäparametrisella kovarianssianalyysillä ja Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testillä.
Tässä tutkimuksessa löydettiin tilastollisesti merkitsevä ero DLD-lasten suoriutumisessa ryhmittelemättömän ja ajallisesti ryhmitellyn tehtävän välillä niin, että DLD-lapset pärjäsivät ryhmitellyssä tehtävässä merkitsevästi paremmin. Tyypillisesti kehittyvillä verrokeilla tehtävien välistä eroa ei löytynyt. Ryhmien suoriutuminen tehtävien välillä ei eronnut merkitsevästi. Tutkimus antaa näyttöä siitä, että ajallinen ryhmittely tukee DLD-lasten muistisuoriutumista ja tuo uutta tietoa aiheesta. Lisätutkimus aiheesta on tarpeen, jotta ajallisen ryhmittelyn yhteyttä muistisuoriutumisen parantumiseen voitaisiin ymmärtää paremmin ja mahdollisesti hyödyntää kehityksellisen kielihäiriön kuntoutusmenetelmissä.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 52 tutkittavaa: 27 lasta, joilla oli kehityksellinen kielihäiriö, ja 25 tyypillisesti kehittyvää ikätoveria. Tutkittavat olivat 4¬–7-vuotiaita, yksikielisiä suomea puhuvia lapsia. Tutkimus toteutettiin Helsingin pitkittäistä SLI-tutkimusta (HelSLI) varten kerättyä aineistoa käyttäen. DLD-lapset rekrytoitiin tutkimukseen Helsingin yliopistollisen sairaalan foniatrian yksikön lasten audiofoniatriselta osastolta, ja verrokit rekrytoitiin Helsingin seudun päiväkodeista. Kaikki tutkittavat tekivät ryhmittelemättömän perustehtävän ja ajallisesti ryhmitellyn tehtävän, joissa ärsykkeinä olivat eläinpiirroshahmot. Aineisto analysoitiin toistomittausten kovarianssianalyysillä, Quaden epäparametrisella kovarianssianalyysillä ja Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testillä.
Tässä tutkimuksessa löydettiin tilastollisesti merkitsevä ero DLD-lasten suoriutumisessa ryhmittelemättömän ja ajallisesti ryhmitellyn tehtävän välillä niin, että DLD-lapset pärjäsivät ryhmitellyssä tehtävässä merkitsevästi paremmin. Tyypillisesti kehittyvillä verrokeilla tehtävien välistä eroa ei löytynyt. Ryhmien suoriutuminen tehtävien välillä ei eronnut merkitsevästi. Tutkimus antaa näyttöä siitä, että ajallinen ryhmittely tukee DLD-lasten muistisuoriutumista ja tuo uutta tietoa aiheesta. Lisätutkimus aiheesta on tarpeen, jotta ajallisen ryhmittelyn yhteyttä muistisuoriutumisen parantumiseen voitaisiin ymmärtää paremmin ja mahdollisesti hyödyntää kehityksellisen kielihäiriön kuntoutusmenetelmissä.