Yrityssaneerauslain toimivuus ja muutostarve
Manninen, Teemu (2020-10-18)
Yrityssaneerauslain toimivuus ja muutostarve
Manninen, Teemu
(18.10.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110689505
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110689505
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään Suomen yrityssaneerauslain mukaisen saneerausmenettelyn toimivuutta ja sen muutostarvetta. Legaalinen saneerausmenettely on ollut käytössä Suomessa vuodesta 1993 alkaen. Menettelyn tarkoituksena on palauttaa velallisen maksukyky tilanteessa, jossa velallinen on muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkansa niiden erääntyessä. Laki on ollut tarpeellinen erityisesti pienille yrityksille vastoin lain säätöhetkellä ollutta käsitystä erityisesti suurten yritysten tarpeesta saneeraukseen. Yritysten on todettu hakeutuvan saneeraukseen vasta silloin, kun ne ovat jo konkurssikypsiä.
Tutkielmassa on kaksi pääkysymystä: onko yrityssaneeraus menettelynä ollut toimiva, ja mitkä ovat yrityssaneerauslain keskeisimmät muutostarpeet menettelyn toimivuuden parantamiseksi? Toimivuus voidaan nähdä tuomioistuinten vahvistamien saneerausohjelmien onnistumisina. Onnistumisen selvittämistä varten tutkielmassa on tuotettu kokonaan uutta tietoa insolvenssimenettelyyn päätyneiden yritysten selviytymisestä ja insolvenssitapausten kehittymisestä yrityssaneerauslain säätämisen jälkeen. Eräs tulos tarkastelusta on se, että insolvenssimenettelyyn joutuneista yrityksistä lopullisesti pelastuneiden osuus on kasvanut alle yhdestä prosentista vuonna 1997 yli kahteen prosenttiin vuonna 2017, mikä on merkittävä muutos.
Tutkielmassa etsitään ja esitetään keinoja yrityssaneerausmenettelyn kehittämiseksi. Tutkielmassa käydään läpi saneerauslain kehittämiseksi ja uudistamiseksi tehtyjä selvityksiä ja toimenpiteitä. Näistä tärkein on Marinin hallituksen sitoutuminen mukauttamaan yrityssaneerauslaki EU:n maksukyvyttömyysdirektiivin tavoitteisiin. Toinen tärkeä käsitelty selvitystyö koskee velkakonversion käyttöönoton mahdollistamista. Tutkielmassa todetaan, että yritykset tulee käytännössä pakottaa hakeutumaan saneerausmenettelyyn varhaisessa vaiheessa suurempien taloudellisten vahinkojen estämiseksi. Tutkielmassa kannustetaan asiantuntemuksen lisäämiseen sekä selvittäjä- että oikeuslaitostaholla oikeusvarmuuden ja prosessitehokkuuden parantamiseksi. Tutkielman lopputuloksena voidaan todeta, että saneerausmenettely on Suomessa ollut erinomaisen hyödyllinen ja tarpeellinen talouselämän kannalta. Yrityssaneerauksen avulla on saatu säilytettyä suuri osa sellaisia immateriaalisia arvoja, jotka olisivat konkurssien myötä kadonneet materiaalisten arvojen alenemisen lisäksi. Menettelyä on kuitenkin syytä kehittää sekä oikeuslaitoksen prosessitehokkuuden että menettelyn sujuvuuden parantamiseksi.
Tutkielmassa on kaksi pääkysymystä: onko yrityssaneeraus menettelynä ollut toimiva, ja mitkä ovat yrityssaneerauslain keskeisimmät muutostarpeet menettelyn toimivuuden parantamiseksi? Toimivuus voidaan nähdä tuomioistuinten vahvistamien saneerausohjelmien onnistumisina. Onnistumisen selvittämistä varten tutkielmassa on tuotettu kokonaan uutta tietoa insolvenssimenettelyyn päätyneiden yritysten selviytymisestä ja insolvenssitapausten kehittymisestä yrityssaneerauslain säätämisen jälkeen. Eräs tulos tarkastelusta on se, että insolvenssimenettelyyn joutuneista yrityksistä lopullisesti pelastuneiden osuus on kasvanut alle yhdestä prosentista vuonna 1997 yli kahteen prosenttiin vuonna 2017, mikä on merkittävä muutos.
Tutkielmassa etsitään ja esitetään keinoja yrityssaneerausmenettelyn kehittämiseksi. Tutkielmassa käydään läpi saneerauslain kehittämiseksi ja uudistamiseksi tehtyjä selvityksiä ja toimenpiteitä. Näistä tärkein on Marinin hallituksen sitoutuminen mukauttamaan yrityssaneerauslaki EU:n maksukyvyttömyysdirektiivin tavoitteisiin. Toinen tärkeä käsitelty selvitystyö koskee velkakonversion käyttöönoton mahdollistamista. Tutkielmassa todetaan, että yritykset tulee käytännössä pakottaa hakeutumaan saneerausmenettelyyn varhaisessa vaiheessa suurempien taloudellisten vahinkojen estämiseksi. Tutkielmassa kannustetaan asiantuntemuksen lisäämiseen sekä selvittäjä- että oikeuslaitostaholla oikeusvarmuuden ja prosessitehokkuuden parantamiseksi. Tutkielman lopputuloksena voidaan todeta, että saneerausmenettely on Suomessa ollut erinomaisen hyödyllinen ja tarpeellinen talouselämän kannalta. Yrityssaneerauksen avulla on saatu säilytettyä suuri osa sellaisia immateriaalisia arvoja, jotka olisivat konkurssien myötä kadonneet materiaalisten arvojen alenemisen lisäksi. Menettelyä on kuitenkin syytä kehittää sekä oikeuslaitoksen prosessitehokkuuden että menettelyn sujuvuuden parantamiseksi.