Diabeteksen esiintyvyys ja seulonta valtimotautien riskitekijöitä omaavassa väestössä
Helenius, Paula (2020-11-02)
Diabeteksen esiintyvyys ja seulonta valtimotautien riskitekijöitä omaavassa väestössä
(02.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110689621
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110689621
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöiden yhteys. Tavoitteena on selvittää, kuinka paljon diagnosoimatonta diabetesta ja sen esiasteita, kohonnutta paastoglukoosia sekä heikentynyttä glukoosinsietoa, on väestössä, jossa esiintyy valtimotautien riskitekijöitä. Aihe on tärkeä, sillä diabetes on yleinen kansantauti, jolla on vakavia komplikaatioita ja joka vähentää elinajanodotetta 8–10 vuodella. Diabetesta kannattaa seuloa väestöstä myös siksi, että sen ehkäisytoimet olisivat kannattavia suhteessa sairaudesta aiheutuviin kokonaiskustannuksiin.
Opinnäytetyössä käytetty tutkimusaineisto on peräisin vuosina 2005–2007 Harjavallassa ja Kokemäellä suoritetusta HARMONICA-projektista (Harjavalta Risk Monitoring for Cardiovascular disease), jossa arvioitiin valtimotautien ja diabeteksen riskiä 45–70-vuotiailla kuntalaisilla (n=6013). Heille lähetettiin tutkimuskutsun mukana kyselykaavake, jolla kartoitettiin valtimotautien ja diabeteksen riskitekijöitä. Tutkimuskutsuun vastanneiden henkilöiden (n=4421) kaavakkeiden perusteella väestöstä seulottiin henkilöt, joilla oli suurentunut riski sairastua valtimotautiin tai diabetekseen (n=3072). Suurimmalle osalle heistä (n=2752) suoritettiin terveystarkastus sekä glukoosirasitustesti, ja plasman lipiditaso mitattiin. Opinnäytetyön analyysissä hyödynnettiin Harjavallasta kerättyä dataa (n=1469).
Tutkimusaineistossa tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys oli 7 % ja sen esiasteiden yhteensä 23 %. Tarkemmin eriteltynä 11 %:lla oli suurentunut glukoosipitoisuuden paastoarvo, 8 %:lla heikentynyt glukoosinsieto ja 4 %:lla kumpikin edellä mainittu. Tutkimushenkilöt jaettiin viiteen ryhmään glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden perusteella yhden ryhmän muodostuessa henkilöistä, joilla oli normaali glukoosiaineenvaihdunta. Kun näitä ryhmiä vertailtiin data-analyysissä keskenään, tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi jatkuvista muuttujista iän, paastoglukoosin, kahden tunnin glukoosiarvon, triglyseridien, systolisen ja diastolisen verenpaineen, painoindeksin, ruokavalion rasvan laadun ja valtimotautien kokonaisriskin (SCORE) suhteen. Kategorisista muuttujista puolestaan sukupuolijakauman, koulutustason ja työn laadun suhteen löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. Opinnäytetyön tulokset tukevat osaltaan sitä tosiseikkaa, että etenkin lihavuus ja hypertensio ovat yhteydessä diabeteksen ja sen esiasteiden esiintyvyyteen.
Opinnäytetyössä käytetty tutkimusaineisto on peräisin vuosina 2005–2007 Harjavallassa ja Kokemäellä suoritetusta HARMONICA-projektista (Harjavalta Risk Monitoring for Cardiovascular disease), jossa arvioitiin valtimotautien ja diabeteksen riskiä 45–70-vuotiailla kuntalaisilla (n=6013). Heille lähetettiin tutkimuskutsun mukana kyselykaavake, jolla kartoitettiin valtimotautien ja diabeteksen riskitekijöitä. Tutkimuskutsuun vastanneiden henkilöiden (n=4421) kaavakkeiden perusteella väestöstä seulottiin henkilöt, joilla oli suurentunut riski sairastua valtimotautiin tai diabetekseen (n=3072). Suurimmalle osalle heistä (n=2752) suoritettiin terveystarkastus sekä glukoosirasitustesti, ja plasman lipiditaso mitattiin. Opinnäytetyön analyysissä hyödynnettiin Harjavallasta kerättyä dataa (n=1469).
Tutkimusaineistossa tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys oli 7 % ja sen esiasteiden yhteensä 23 %. Tarkemmin eriteltynä 11 %:lla oli suurentunut glukoosipitoisuuden paastoarvo, 8 %:lla heikentynyt glukoosinsieto ja 4 %:lla kumpikin edellä mainittu. Tutkimushenkilöt jaettiin viiteen ryhmään glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden perusteella yhden ryhmän muodostuessa henkilöistä, joilla oli normaali glukoosiaineenvaihdunta. Kun näitä ryhmiä vertailtiin data-analyysissä keskenään, tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi jatkuvista muuttujista iän, paastoglukoosin, kahden tunnin glukoosiarvon, triglyseridien, systolisen ja diastolisen verenpaineen, painoindeksin, ruokavalion rasvan laadun ja valtimotautien kokonaisriskin (SCORE) suhteen. Kategorisista muuttujista puolestaan sukupuolijakauman, koulutustason ja työn laadun suhteen löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. Opinnäytetyön tulokset tukevat osaltaan sitä tosiseikkaa, että etenkin lihavuus ja hypertensio ovat yhteydessä diabeteksen ja sen esiasteiden esiintyvyyteen.