Verkkoihmisten asialla : Internetin diskurssit City-lehdissä 1990–2010
Nykänen, Reetta (2020-10-06)
Verkkoihmisten asialla : Internetin diskurssit City-lehdissä 1990–2010
Nykänen, Reetta
(06.10.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110689622
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110689622
Tiivistelmä
Tutkin pro gradussani sitä, miten internetistä puhutaan vuosien 1990–2010 City-lehdissä ja millaisia mielikuvia nettiin liitetään ko. aineistossa. Internet yleistyi tarkastelujakson aikaan nopeasti ja muutti merkittävästi arkea, työntekoa, sosiaalista elämää sekä identiteetin ilmaisukeinoja. Pyrin työssäni selvittämään, miten nämä muutokset näyttäytyivät erityisesti kaupunkilehti Cityn kohderyhmälle eli nuorille, urbaaneille aikuisille postmodernissa maailmassa.
Käsitykseni postmodernismista perustuu sosiologi Zygmunt Baumanin teoriaan ja tavoitteeni tarkastella ryhmän kollektiivista käsitysmaailmaa kuuluu mentaliteettihistorian alaan. Aineiston tulkinnassa käytän metodina diskurssianalyysia eli pyrin selvittämään, minkälaisia erilaisia äänensävyjä aineistosta on erotettavissa. Tarkastelen muun muassa sitä, millaisia aiheita aineistossa käsiteltiin ja minkälaisia representaatiota sekä retorisia keinoja kielessä sekä kuvastossa käytettiin.
Mikael Hårdin ja Andrew Jamisonin mukaan uudet teknologiat omaksutaan kulttuurisesti eli niiden arkistumista voidaan tarkastella muun muassa tapojen, instituutioiden ja kielen muutoksina yhteiskunnan eri osa-alueilla. Suomalaista internet-historiaa tutkineet Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman ovat soveltaneet teoriaa todetessaan, että myös internet on kulttuurisesti omaksuttu. Tähän tulkintaan perustuu myös oman aineistoni analyysi.
Tutkimustuloksena olen tunnistanut aineistosta neljä eri diskurssia: mystifioiva diskurssi, mahdollisuusdiskurssi, uhkadiskurssi sekä turhuus- ja arkistumisdiskurssi. Aineistosta nousseiden aiheiden moninaisuus vahvistaa käsitystä internetin kulttuurisesta omaksumisesta. Muutoksessa ei ole kyse pelkästään uuden teknologian käyttöönotosta, vaan uudet innovaatiot vaikuttavat elämään kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi ihmissuhteisiin, moraaliin ja julkisuuteen liittyviä kysymyksiä jouduttiin määrittelemään uudelleen, kun totutut käytännöt muuttuivat internetin myötä. City paitsi pohti näitä kysymyksiä, myös tarjosi lukijoille vastauksia ja siten osaltaan loi internetiin liittyviä, kollektiivisia käsityksiä.
Käsitykseni postmodernismista perustuu sosiologi Zygmunt Baumanin teoriaan ja tavoitteeni tarkastella ryhmän kollektiivista käsitysmaailmaa kuuluu mentaliteettihistorian alaan. Aineiston tulkinnassa käytän metodina diskurssianalyysia eli pyrin selvittämään, minkälaisia erilaisia äänensävyjä aineistosta on erotettavissa. Tarkastelen muun muassa sitä, millaisia aiheita aineistossa käsiteltiin ja minkälaisia representaatiota sekä retorisia keinoja kielessä sekä kuvastossa käytettiin.
Mikael Hårdin ja Andrew Jamisonin mukaan uudet teknologiat omaksutaan kulttuurisesti eli niiden arkistumista voidaan tarkastella muun muassa tapojen, instituutioiden ja kielen muutoksina yhteiskunnan eri osa-alueilla. Suomalaista internet-historiaa tutkineet Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman ovat soveltaneet teoriaa todetessaan, että myös internet on kulttuurisesti omaksuttu. Tähän tulkintaan perustuu myös oman aineistoni analyysi.
Tutkimustuloksena olen tunnistanut aineistosta neljä eri diskurssia: mystifioiva diskurssi, mahdollisuusdiskurssi, uhkadiskurssi sekä turhuus- ja arkistumisdiskurssi. Aineistosta nousseiden aiheiden moninaisuus vahvistaa käsitystä internetin kulttuurisesta omaksumisesta. Muutoksessa ei ole kyse pelkästään uuden teknologian käyttöönotosta, vaan uudet innovaatiot vaikuttavat elämään kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi ihmissuhteisiin, moraaliin ja julkisuuteen liittyviä kysymyksiä jouduttiin määrittelemään uudelleen, kun totutut käytännöt muuttuivat internetin myötä. City paitsi pohti näitä kysymyksiä, myös tarjosi lukijoille vastauksia ja siten osaltaan loi internetiin liittyviä, kollektiivisia käsityksiä.