“I am a bilingual because I feel like one” : language identity of Finnish IB-students
Mäkelä, Laura (2020-10-20)
“I am a bilingual because I feel like one” : language identity of Finnish IB-students
(20.10.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110689626
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110689626
Tiivistelmä
This thesis examines the language identities of Finnish International Baccalaureate-students. In this study, the focus is on subjective experiences of bilingualism and the students’ definitions of bilingualism. Very few studies have been conducted on psychological aspects of IB-students. Furthermore, previous studies on IB-students’ language identities have concentrated on qualitative aspects. Thus, the main goal is to create a more generalized view of IB-students’ language identity.
The thesis answers three questions: 1) what are the language identities of Finnish IB-students like, 2) to what extent do differences in background factors affect their language identities, and 3) to what extent does grade affect their language identities. The background theory consists of discussion of identity construction, language identity, the effects of CLIL and the connection between language identity and CLIL-education.
The data for this thesis was gathered via questionnaire. The sample consisted of 114 respondents from three IB-schools in Finland. The answers on the questionnaire items were quantitatively analyzed, and the answers on the open-ended question were analyzed qualitatively based on their content. The results showed that few students characterized themselves as monolinguals, whereas self-categorizations into groups of bilingual and multilingual were more frequent. Differences were found between all three groups in identification with language communities, feelings of bilingualism, others’ views of oneself, and the effect of the number of languages used at home with other family members. Monolinguals did not seem to identify with any of the language communities offered in the questionnaire, whereas bilinguals tended to identify with bilingual speakers and multilinguals with multilingual speakers. Although no significant differences were established in the identity change of the students’, the results showed the tendency of monolinguals having maintained their language identity, as non-monolinguals tended to feel like their language identity had changed during IB-studies. No differences between students on different grades were found. The participants’ own descriptions of bilingualism were related to factors such as language competence, frequency of language use and affective factors. The results shed light on the subjective nature of language identity.
Further research could be conducted on the differences between monolinguals and non-monolinguals by gathering an even larger sample, and as identity is a changing construct, identity change of IB-students could be an interesting object of study. Also, monolinguals’ identification with language communities was not established in this study, which could be studied in the future. Tämän pro gradu -tutkielman aihe on suomalaisissa IB-lukioissa opiskelevien nuorten subjektiivinen näkemys heidän kieli-identiteetistään ja siihen liittyvistä tekijöistä, sekä opiskelijoiden omat määritelmät kaksikielisyydelle. IB-lukion vaikutuksiin ja IB-lukiolaisiin liittyviä tutkimuksia ei Suomessa juuri ole tehty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen IB-lukiolaisten kieli-identiteetti on ja miten taustatekijät, kuten kotona käytettävät kielet, ulkomailla asuminen tai luokka-aste vaikuttavat kieli-identiteettiin. Kolme tutkimuskysymystä muodostettiin:
1) Millainen IB-lukiolaisten kieli-identiteetti yleisesti on?
2) Missä määrin taustatekijät vaikuttavat opiskelijoiden kieli-identiteettiin?
3) Missä määrin luokka-asteiden välillä on eroja kieli-identiteettiin liittyen?
Tutkielman teoriaosiossa käsitellään identiteetin määritelmiä, muodostamisprosessia ja esitellään kieli-identiteetti osana identiteettiä. Tutkielman teoriataustan toinen osa käsittelee CLIL-opetusta ja sen vaikutuksia, sekä esittelee IB-lukion CLIL-opetusta noudattavana koulutuksena. Tutkielman tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä, joka koostui monivalintakysymyksistä taustatietoihin liittyen, neliasteisista Likert-asteikkokysymyksistä kaksikielisyyden subjektiivisiin kokemuksiin liittyen, ja avokysymyksestä, jossa osallistujia pyydettiin kertomaan, miksi kokee tai ei koe olevansa kaksikielinen. Kyselylinkki lähetettiin sähköpostitse suomalaisiin IB-lukioihin, joista kolmesta koulusta vastattiin. Vastauksia saatiin yhteensä 114.Tulokset analysoitiin sekä kvantitatiivisesti käyttämällä IBM SPSS Statistics -ohjelmistoa että kvalitatiivisesti sisältöanalyysia hyväksikäyttäen. Tulokset esitettiin teemoittain.Tulosten perusteella kotona käytettyjen kielten lukumäärä vaikuttaa valintaan kaksikielisen ja monikielisen identiteetin välillä. Muiden taustatekijöiden tai luokka-asteen ja kieli-identiteetin välillä ei löytynyt merkitsevyyttä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaiset IB-opiskelijat määrittelevät itsensä yleisemmin joko kaksi- tai monikieliseksi. Kieli-identiteettiryhmien välillä löydettiin merkittäviä eroja muiden näkemyksistä omasta kaksikielisyydestä, kaksikielisyyden subjektiivisissa näkemyksissä, identiteetin muodostamisessa ja kieliryhmiin samaistumisessa. Sisältöanalyysin perusteella havaittiin, että yleisimmin opiskelijat määrittelivät kaksikielisyyttään kielitaidolla ja kielten lukumäärällä sekä kielenkäytön frekvenssillä, jotka ovat linjassa kaksikielisyyden määritelmien kanssa.
Tutkielma avaa kieli-identiteetin käsitettä monimutkaisena sosiaalisena ilmiönä, johon vaikuttavat monet yksilötason tekijät, mutta myös sosiaaliset tekijät ovat suuressa osassa identiteetin muodostamisessa. Suuremmalla ja tasapainoisemmin jakautuneella otoksella voitaisiin tutkia paremmin taustatekijöiden vaikutusta kieli-identiteettiin. Lisäksi, koska yksikieliset eivät samaistuneet mihinkään kieliryhmään, yksikielisten identiteetti voisi olla mielenkiintoinen tutkimuskohde. Toisaalta, koska identiteetti on muuttuva rakenne, pitkittäistutkimus kieli-identiteetin kehityksestä saattaisi antaa arvokasta tietoa kieli-identiteetistä.
The thesis answers three questions: 1) what are the language identities of Finnish IB-students like, 2) to what extent do differences in background factors affect their language identities, and 3) to what extent does grade affect their language identities. The background theory consists of discussion of identity construction, language identity, the effects of CLIL and the connection between language identity and CLIL-education.
The data for this thesis was gathered via questionnaire. The sample consisted of 114 respondents from three IB-schools in Finland. The answers on the questionnaire items were quantitatively analyzed, and the answers on the open-ended question were analyzed qualitatively based on their content. The results showed that few students characterized themselves as monolinguals, whereas self-categorizations into groups of bilingual and multilingual were more frequent. Differences were found between all three groups in identification with language communities, feelings of bilingualism, others’ views of oneself, and the effect of the number of languages used at home with other family members. Monolinguals did not seem to identify with any of the language communities offered in the questionnaire, whereas bilinguals tended to identify with bilingual speakers and multilinguals with multilingual speakers. Although no significant differences were established in the identity change of the students’, the results showed the tendency of monolinguals having maintained their language identity, as non-monolinguals tended to feel like their language identity had changed during IB-studies. No differences between students on different grades were found. The participants’ own descriptions of bilingualism were related to factors such as language competence, frequency of language use and affective factors. The results shed light on the subjective nature of language identity.
Further research could be conducted on the differences between monolinguals and non-monolinguals by gathering an even larger sample, and as identity is a changing construct, identity change of IB-students could be an interesting object of study. Also, monolinguals’ identification with language communities was not established in this study, which could be studied in the future.
1) Millainen IB-lukiolaisten kieli-identiteetti yleisesti on?
2) Missä määrin taustatekijät vaikuttavat opiskelijoiden kieli-identiteettiin?
3) Missä määrin luokka-asteiden välillä on eroja kieli-identiteettiin liittyen?
Tutkielman teoriaosiossa käsitellään identiteetin määritelmiä, muodostamisprosessia ja esitellään kieli-identiteetti osana identiteettiä. Tutkielman teoriataustan toinen osa käsittelee CLIL-opetusta ja sen vaikutuksia, sekä esittelee IB-lukion CLIL-opetusta noudattavana koulutuksena. Tutkielman tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä, joka koostui monivalintakysymyksistä taustatietoihin liittyen, neliasteisista Likert-asteikkokysymyksistä kaksikielisyyden subjektiivisiin kokemuksiin liittyen, ja avokysymyksestä, jossa osallistujia pyydettiin kertomaan, miksi kokee tai ei koe olevansa kaksikielinen. Kyselylinkki lähetettiin sähköpostitse suomalaisiin IB-lukioihin, joista kolmesta koulusta vastattiin. Vastauksia saatiin yhteensä 114.Tulokset analysoitiin sekä kvantitatiivisesti käyttämällä IBM SPSS Statistics -ohjelmistoa että kvalitatiivisesti sisältöanalyysia hyväksikäyttäen. Tulokset esitettiin teemoittain.Tulosten perusteella kotona käytettyjen kielten lukumäärä vaikuttaa valintaan kaksikielisen ja monikielisen identiteetin välillä. Muiden taustatekijöiden tai luokka-asteen ja kieli-identiteetin välillä ei löytynyt merkitsevyyttä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaiset IB-opiskelijat määrittelevät itsensä yleisemmin joko kaksi- tai monikieliseksi. Kieli-identiteettiryhmien välillä löydettiin merkittäviä eroja muiden näkemyksistä omasta kaksikielisyydestä, kaksikielisyyden subjektiivisissa näkemyksissä, identiteetin muodostamisessa ja kieliryhmiin samaistumisessa. Sisältöanalyysin perusteella havaittiin, että yleisimmin opiskelijat määrittelivät kaksikielisyyttään kielitaidolla ja kielten lukumäärällä sekä kielenkäytön frekvenssillä, jotka ovat linjassa kaksikielisyyden määritelmien kanssa.
Tutkielma avaa kieli-identiteetin käsitettä monimutkaisena sosiaalisena ilmiönä, johon vaikuttavat monet yksilötason tekijät, mutta myös sosiaaliset tekijät ovat suuressa osassa identiteetin muodostamisessa. Suuremmalla ja tasapainoisemmin jakautuneella otoksella voitaisiin tutkia paremmin taustatekijöiden vaikutusta kieli-identiteettiin. Lisäksi, koska yksikieliset eivät samaistuneet mihinkään kieliryhmään, yksikielisten identiteetti voisi olla mielenkiintoinen tutkimuskohde. Toisaalta, koska identiteetti on muuttuva rakenne, pitkittäistutkimus kieli-identiteetin kehityksestä saattaisi antaa arvokasta tietoa kieli-identiteetistä.