Hyvinvointi markkinoilla : Kriittinen diskurssianalyysi uusliberaalista hallinnasta sote -uudistuksen valinnanvapauslaista käydyssä keskustelussa
Norontaus, Liisa (2020-10-26)
Hyvinvointi markkinoilla : Kriittinen diskurssianalyysi uusliberaalista hallinnasta sote -uudistuksen valinnanvapauslaista käydyssä keskustelussa
(26.10.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111390217
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111390217
Tiivistelmä
Sote-uudistus on yksi suomalaisen hallintohistorian merkittävimmistä reformeista. Merkittävyydestä kertoo se, että uudistusta on yritetty tehdä jo miltei parikymmentä vuotta siinä kuitenkaan onnistumatta. Pääministeri Juha Sipilän hallitus otti reformin läpiviemisen yhdeksi kärkihankkeistaan. Uudistus sisälsi lakiesityksen asiakkaan valinnanvapaudesta, jossa tavoitteena oli lisätä kilpailua, avaamalla sosiaali- ja terveyspalvelut laajemmin markkinoille.
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin kriittisen diskurssianalyysin keinoin uusliberaalia hallintaa ja hegemoniaa kolmessa eduskunnan täysistuntokeskustelussa, jotka käsittelivät pääministeri Juha Sipilän hallituksen sote-uudistukseen liittynyttä valinnanvapauslakia. Ajatus valinnanvapauslaista eräänlaisena uusliberaalin hallinnan ilmentymänä toimi tutkielman yhtenä lähtökohtana.
Teoreettisen viitekehyksen muodostivat uusliberalismi, ideologia, jonka tavoitteena voidaan katsoa olevan vapaat markkinat, sen suhde hyvinvointivaltioon, sekä uusliberalismin leviäminen maailmanlaajuiseksi johtavaksi ideologiaksi – hegemoniaksi. Lisäksi perehdyttiin uusliberaaliin hallintaan ja sen välineeksi ymmärrettyyn uuden julkisjohtamisen oppiin sekä uusliberaaleihin diskursseihin, joita käsiteltiin muun muassa erilaisten käsitteiden, talouspuheen ja uusliberaalin ihmiskuvan kautta. Paradigman muutos hyvinvointivaltioajattelusta uusliberaaliin kilpailuvaltioon muodostaa tutkielman historiallisen aikajanan. Case-osiossa tätä muutosta tarkasteltiin suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kentän ja tehtyjen reformien kautta. Pintapuolisen sisällönanalyysin avulla kartoitettiin Juha Sipilän hallituksen toisen valinnanvapauslakiesitykseen liitettäviä uuden julkisjohtamisen elementtejä. Tehdyn analyysin perusteella valinnanvapauslain voidaan katsoa olevan osaltaan eräänlainen uuden julkisjohtamisen tuote.
Metodina käytetyllä kriittisellä diskurssianalyysilla vastattiin siihen, miten uusliberaali hallinta ja hegemonia manifestoituivat diskurssien kautta täysistuntokeskusteluissa. Analyysin perusteella uusliberaalien diskurssien voidaan sanoa olevan hegemonisia, vaikkakaan talousdiskurssi ei noussut merkittävästi esille. Kysymyksellä millaisia vastadiskursseja keskustelussa muodostui, vastattiin siihen, miten hegemoniaa toisaalta haastetaan. Hyvinvointivaltio-diskurssin poissaolo kertoo sekä keskustelukulttuurin muutoksesta että siitä, millaista rajanvetoa markkinoiden ja julkisten palvelujen välillä diskursiivisessa kampailussa käytiin. Toisaalta muiden vastadiskurssien voimakkuus ja ilmaisuvoimaisuus antavat viitteitä hegemonian vähittäisestä heikkenemisestä. Tästä hyvänä esimerkkinä markkinamalli -diskurssi, joka onnistuneesti haastoi valinnanvapauden käsitteellistä ongelmallisuutta.
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin kriittisen diskurssianalyysin keinoin uusliberaalia hallintaa ja hegemoniaa kolmessa eduskunnan täysistuntokeskustelussa, jotka käsittelivät pääministeri Juha Sipilän hallituksen sote-uudistukseen liittynyttä valinnanvapauslakia. Ajatus valinnanvapauslaista eräänlaisena uusliberaalin hallinnan ilmentymänä toimi tutkielman yhtenä lähtökohtana.
Teoreettisen viitekehyksen muodostivat uusliberalismi, ideologia, jonka tavoitteena voidaan katsoa olevan vapaat markkinat, sen suhde hyvinvointivaltioon, sekä uusliberalismin leviäminen maailmanlaajuiseksi johtavaksi ideologiaksi – hegemoniaksi. Lisäksi perehdyttiin uusliberaaliin hallintaan ja sen välineeksi ymmärrettyyn uuden julkisjohtamisen oppiin sekä uusliberaaleihin diskursseihin, joita käsiteltiin muun muassa erilaisten käsitteiden, talouspuheen ja uusliberaalin ihmiskuvan kautta. Paradigman muutos hyvinvointivaltioajattelusta uusliberaaliin kilpailuvaltioon muodostaa tutkielman historiallisen aikajanan. Case-osiossa tätä muutosta tarkasteltiin suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kentän ja tehtyjen reformien kautta. Pintapuolisen sisällönanalyysin avulla kartoitettiin Juha Sipilän hallituksen toisen valinnanvapauslakiesitykseen liitettäviä uuden julkisjohtamisen elementtejä. Tehdyn analyysin perusteella valinnanvapauslain voidaan katsoa olevan osaltaan eräänlainen uuden julkisjohtamisen tuote.
Metodina käytetyllä kriittisellä diskurssianalyysilla vastattiin siihen, miten uusliberaali hallinta ja hegemonia manifestoituivat diskurssien kautta täysistuntokeskusteluissa. Analyysin perusteella uusliberaalien diskurssien voidaan sanoa olevan hegemonisia, vaikkakaan talousdiskurssi ei noussut merkittävästi esille. Kysymyksellä millaisia vastadiskursseja keskustelussa muodostui, vastattiin siihen, miten hegemoniaa toisaalta haastetaan. Hyvinvointivaltio-diskurssin poissaolo kertoo sekä keskustelukulttuurin muutoksesta että siitä, millaista rajanvetoa markkinoiden ja julkisten palvelujen välillä diskursiivisessa kampailussa käytiin. Toisaalta muiden vastadiskurssien voimakkuus ja ilmaisuvoimaisuus antavat viitteitä hegemonian vähittäisestä heikkenemisestä. Tästä hyvänä esimerkkinä markkinamalli -diskurssi, joka onnistuneesti haastoi valinnanvapauden käsitteellistä ongelmallisuutta.