Use of wearable devices for health and well-being purposes among university students in Turku

Abstract

Use of wearable devices with health and well-being related features has increased during the past years and the trend is predicted to continue in the following years as well. The technology in today’s devices is capable of recording number of biosignals such as blood pressure, body and/or skin temperature, and heart rate. Wearable technology is planned, for instance, to support weight management, improve cardiovascular health and help monitoring and treatment of mental health disorders. This research aimed to find out how common it was for university students in Turku, Finland, to use wearable devices, and to discover the experienced health and well-being benefits, drawbacks or challenges related to the use of wearable devices. Additional goals were to discover the factors students valued in the adoption of wearable devices and if students used the devices in cooperation with health care professionals. The research was done by utilizing mixed-methods approach combining features of quantitative and qualitive methods to study the topic in extensive manner. To answer the research questions, empiric data was collected using an online survey distributed to university students in Turku, Finland in fall 2020. The survey was distributed to students in the University of Turku and Åbo Akademi University in cooperation with the student associations in the two universities. The total survey sample resulted to 329 respondents with participants from both universities. 60 percent of the survey respondents used wearable devices and 40 percent did not. The most used device types were activity trackers, smart watches, and heart rate monitors. Almost all users of wearable devices stated they experienced health and well-being benefits from the use of the devices. The most common benefits were support in increasing physical activity, giving information about the state of users’ health, and support in improving sleep. A third of the users stated they experienced drawbacks or challenges. The most common types of the drawbacks or challenges were the device inaccuracy in signal recording, the devices causing stress to the users, and devices feeling uncomfortable or causing skin rash. When selecting the devices, the users valued the device price, appearance and usability. Surprisingly device data privacy and data security features were relatively unimportant factors for the students in comparison to them being highlighted in the wearable device literature. Finally, only a small number of wearable device users shared the device data or used the wearable devices in cooperation with the health care professionals. The research results indicate that wearable devices provide tools with a great potential to support both students and student health care professionals in improving students’ health, well-being and studying ability.

Terveys- ja hyvinvointiominaisuuksia sisältävien puettavien laitteiden käyttö on kasvanut viime vuosien aikana ja trendin odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Teknologia nykyajan laitteissa kykenee mittaamaan kehon biosignaaleja, kuten verenpainetta, kehon ja/tai ihon lämpötilaa ja sykettä. Puettavaa teknologiaa on suunniteltu käytettävän esimerkiksi painonhallinnan tuessa, sydän- ja veri-suoniterveydessä ja mielenterveysongelmien hoidossa sekä seurannassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka yleistä puettavien laitteiden käyttö oli yliopisto-opiskelijoilla Turussa, Suomessa ja mitä hyötyjä, haittoja tai haasteita puettavien laitteiden käytöstä koettiin. Lisäksi tavoitteina oli selvittää, mitä tekijöitä opiskelijat arvostivat puettavien laitteiden käyttöön liittyen ja olivatko opiskelijat käyttäneet laitteita yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tutkimus tehtiin hyödyntäen sekamenetelmä-lähestymistapaa yhdistäen ominaisuuksia määrällisistä ja laadullisista metodeista, jotta aihetta voitiin tutkia laaja-alaisella tavalla. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi kerättiin tutkimusta varten empiirinen data käyttäen internet-kyselyä, joka jaettiin yliopisto-opiskelijoille Turussa syksyllä 2020. Kysely levitettiin opiskelijoille Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa yhteistyössä yliopistojen opiskelijajärjestöjen kanssa. Lopullinen kyselyn otos oli 329 vastaajaa sisältäen osallistujia molemmista yliopistoista. 60 prosenttia kyselyyn vastanneista käytti puettavia laitteita ja 40 prosenttia ei. Yleisimmät käy-tetyt laitetyypit olivat aktiivisuuden seurantalaitteet, älykellot ja sykemittarit. Lähes kaikki puettavien laitteiden käyttäjät olivat kokeneet terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä hyötyjä laitteiden käytöstä. Yleisimmät hyödyt olivat tuki fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä, tietoisuuden lisääminen käyttäjien terveydentilasta ja tuki unen parantamisessa. Kolmannes käyttäjistä vastasi, että he olivat kokeneet haittoja tai haasteita. Yleisimmät haittojen tai haasteiden tyypit olivat laitteiden epätarkkuus signaalien mittaamisessa, laitteet aiheuttivat stressiä käyttäjille ja laitteet tuntuivat epämukavilta tai aiheuttivat ihottumaa. Laitteita valittaessa käyttäjät arvostivat laitteen hintaa, ulkonäköä, ja käytettävyyttä. Yllättäen laitteiden tietosuoja- ja tietoturvaominaisuudet olivat suhteellisen merkityksettömiä tekijöitä opiskelijoille verrattuna siihen, kuinka korostettuja tekijöitä ne olivat puettavien laitteiden kirjallisuudessa. Lopuksi vain pieni osa puettavien laitteiden käyttäjistä jakoi laitteiden dataa tai käyttivät laitteita yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että puettavat laitteet tarjoavat työkaluja, joilla on valtava potentiaali tukea sekä opiskelijoita, että opiskelijaterveydenhuollon ammattilaisia opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kehittämisessä.