AVOLIITON AIKAISET PANOKSET JA NIIDEN KORVAAMINEN
Mäkinen, Noora (2020-11-05)
AVOLIITON AIKAISET PANOKSET JA NIIDEN KORVAAMINEN
(05.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111390190
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111390190
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sitä, miten avopuoliso voi saada avoliiton aikana antamansa panoksen korvatuksi avoliiton päättyessä. Avoliitot ovat perinteisesti olleet lailla sääntelemätön perhetyyppi, ja avopuolisoiden välisiin suhteisiin on sovellettu yleisiä varallisuusoikeudellisia säännöksiä. Tähän tuli kuitenkin muutos vuonna 2011, kun voimaan astui laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26). Avoliittolain 3 §:n mukaan avoliittolakia sovelletaan sellaisiin avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Lailla sääntelemättömien avoliittojen osalta sovellettavaksi tulevat edelleen yleiset varallisuusoikeudelliset säännökset.
Avoliiton päättyessä avopuolisot haluavat usein korvausta erilaisista suhteen hyväksi tekemistään uhrauksista. Ennen avoliittolain säätämistä puolisoilla oli mahdollisuus hakea korvausta antamastaan panoksesta nostamalla perusteettoman edun palautusta koskeva kanne tuomioistuimessa. Avoliittolain säätämisen jälkeen korvausta on mahdollista saada avoliittolain 8 §:n hyvityssäännöksen nojalla. Avoliittolain 8 §:n mukaan avopuolisolla on oikeus korvaukseen antamastaan työ- tai varallisuuspanoksesta siinä tapauksessa, että hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista osapuolta kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että omaisuuden erottelu liiton päättyessä pelkästään omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Korvattavaksi voi kuitenkin tulla vain panos, josta on aiheutunut vähäistä suurempaa perusteetonta etua.
Tutkimusmetodina tässä tutkielmassa on käytetty lainoppia. Lainopin avulla pyritään tulkitsemaan ja systematisoimaan tutkimusongelman kannalta keskeisiä oikeussäännöksiä. Keskeisessä osassa tässä ovat lainvalmisteluaineistot, oikeuskirjallisuus sekä oikeuskäytäntö. Tutkimukseni osoittaa, että vaikka avopuolisoilla on mahdollisuus saada avoliiton aikana antamansa työ- tai varallisuuspanos korvatuksi liiton päätyttyä, ei korvauksen saaminen kuitenkaan aina ole ennakoitavaa, selkeää tai ymmärrettävää. Tutkimuksen tarkoituksena onkin ollut tuoda esiin näitä perusteettoman edun palautukseen ja avoliittolain 8 §:n soveltamiseen liittyviä tulkinnallisia ongelmakohtia, sekä esitellä niitä koskevia tulkintavaihtoehtoja, joita oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on noussut esiin.
Asiasanat
Avoliitto, avopuoliso, hyvitys, korvaus, panos, perusteettoman edun palautus, yhteistalous
Avoliiton päättyessä avopuolisot haluavat usein korvausta erilaisista suhteen hyväksi tekemistään uhrauksista. Ennen avoliittolain säätämistä puolisoilla oli mahdollisuus hakea korvausta antamastaan panoksesta nostamalla perusteettoman edun palautusta koskeva kanne tuomioistuimessa. Avoliittolain säätämisen jälkeen korvausta on mahdollista saada avoliittolain 8 §:n hyvityssäännöksen nojalla. Avoliittolain 8 §:n mukaan avopuolisolla on oikeus korvaukseen antamastaan työ- tai varallisuuspanoksesta siinä tapauksessa, että hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista osapuolta kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että omaisuuden erottelu liiton päättyessä pelkästään omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Korvattavaksi voi kuitenkin tulla vain panos, josta on aiheutunut vähäistä suurempaa perusteetonta etua.
Tutkimusmetodina tässä tutkielmassa on käytetty lainoppia. Lainopin avulla pyritään tulkitsemaan ja systematisoimaan tutkimusongelman kannalta keskeisiä oikeussäännöksiä. Keskeisessä osassa tässä ovat lainvalmisteluaineistot, oikeuskirjallisuus sekä oikeuskäytäntö. Tutkimukseni osoittaa, että vaikka avopuolisoilla on mahdollisuus saada avoliiton aikana antamansa työ- tai varallisuuspanos korvatuksi liiton päätyttyä, ei korvauksen saaminen kuitenkaan aina ole ennakoitavaa, selkeää tai ymmärrettävää. Tutkimuksen tarkoituksena onkin ollut tuoda esiin näitä perusteettoman edun palautukseen ja avoliittolain 8 §:n soveltamiseen liittyviä tulkinnallisia ongelmakohtia, sekä esitellä niitä koskevia tulkintavaihtoehtoja, joita oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on noussut esiin.
Asiasanat
Avoliitto, avopuoliso, hyvitys, korvaus, panos, perusteettoman edun palautus, yhteistalous