Tutkimuksia eläkeläisten pienituloisuuden ja toimeentulon dynamiikasta Suomessa vuosina 1995–2014

Abstract

Väitöskirjassa tarkastellaan eläkeläisten toimeentulon ja pienituloisuuden kehitystä eläkkeelle siirryttäessä ja eläkeaikana. Eläkettä edeltävän tulotason, eläkeajan tulorakenteen sekä sosioekonomisten ja -demografiset taustatekijöiden merkitys toimeentuloon ovat erityisen huomion kohteena. Eläkeläisten toimeentulon dynamiikkaa tutkitaan kahden keskeisen eläkepolitiikalle asetetun sosiaalisen tavoitteen eli eläkettä edeltävän toimeentulon tason kohtuullisen säilyttämisen ja köyhyyden estämisen näkökulmista.

Väitöskirja sisältää neljä vertaisarvioitua artikkelia. Näistä kahdessa ensimmäisessä toimeentulon kehitystä seurataan muutaman vuoden ajan ennen ja jälkeen eläkkeelle siirtymisen. Väitöskirjan kahdessa jälkimmäisessä artikkelissa seurannan kohteena ovat työkyvyttömyyseläkeläiset ja 75–84-vuotiaat eli ryhmät, joissa eläkeajan pienituloisuuden on havaittu olevan keskimääräistä selvästi vakavampi ongelma.

Tutkimuksessa hyödynnetään Tilastokeskuksen rekistereihin perustuvia paneeliaineistoja Suomessa asuneesta asuntokuntaväestöstä vuosilta 1995–2014. Toimeentulossa ja pienitulosuudessa tapahtuneita muutoksia tarkastellaan vakiintuneiden tulonjakotutkimuksen määritelmiä ja menetelmiä soveltaen. Toimeentuloa mitataan pääsääntöisesti käytettävissä olevan rahatulon ja pienituloisuutta pienituloisuusasteen avulla.

Tulokset eläkepolitiikan tavoitteiden onnistumisesta ovat pääosin myönteiset. Eläkeläisten toimeentulo ei eläkkeelle siirryttäessä merkittävästi heikkene ja pienituloisilla toimeentulo jopa hieman paranee. Eläkeaikana toimeentulo säilyy melko vakaana. Lakisääteisten eläkkeiden merkitys eläkeajan toimeentulon tason ja säilymisen kannalta on keskeinen. Toimeentulo on kuitenkin kokonaisuus, jossa ansio- ja omaisuustulojen, mutta etenkin perheen merkitys on tärkeä. Muut kuin eläketulot ovat usein myös eläkeläisten välisten tuloerojen taustalla.

Eläkepolitiikalle asetettujen tavoitteiden kannalta ongelmana on pitkäkestoinen köyhyys, joka monen kohdalla on perua jo eläkettä edeltävältä aja¬ta. Yleisintä eläkeläisköyhyys on yksin asuvien joukossa. Lakisääteinen eläketurva on rakennettu perinteisen, täysipäiväisen ja eheän työuran varaan. Jos työtuloja ei työuran aikana ole kertynyt riittävästi, eikä muitakaan tuloja ole, eläkeajan toimeentulo jää matalaksi.

This dissertation examines the development of pensioners’ economic well-being and poverty during the process of retirement and in retirement. Particular focus is put on the effect of pre-retirement income, the composition of income in retirement and socio-economic and demographic background factors on the economic well-being of pensioners. The income mobility of pensioners is examined in the light of two central social objectives set for pension policy: maintaining an adequate, customary pre-retirement consumption level and preventing poverty.

The dissertation contains four peer-reviewed articles. In the first two articles, the economic well-being and changes in the income of pensioners a few years before and after retirement are examined. In the two latter articles, the attention is paid to disability pensioners and 75–84-year-olds, that is, to groups in which poverty has been found to be a more serious problem than on average.

The study utilizes unique panel data sets based on Statistics Finland’s registers of persons residing in Finland for various lengths of time during the period 1995–2014. The definition of economic well-being, or income, is generally household equivalent money income. The definition of poverty is the poverty rate.

According to my research, the pension policy objectives have been mainly successful. Pensioners’ economic well-being does not drop dramatically at retirement, and the income of low-income people even slightly improves. After retirement, incomes remain fairly stable. The importance of statutory pensions for the level and maintenance of the economic well-being of pensioners is remarkable. In addition to pensions earned and property income, financial security through family members is particularly important. The income differentials among retired persons are often explained by other income than pension.

The biggest challenge is long-term poverty, which for many has been a problem already before retirement. The risk of long-term poverty is highest among those pensioners who live alone. Statutory pension is based on a traditional, full-time and long working career. If the accrued income from work is low, the pension – and often also the other income – is low.