Iän yhteys psykososiaaliseen toimintakykyyn 3–6-vuotiailla yksikielisillä lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö
Huhanantti, Henriikka (2020-10-21)
Iän yhteys psykososiaaliseen toimintakykyyn 3–6-vuotiailla yksikielisillä lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö
(21.10.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112092236
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112092236
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko ikä yhteydessä psykososiaaliseen toimintakykyyn alle kouluikäisillä 3–6-vuotiailla yksikielisillä lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Aiemmat tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, eikä asiaa ole aiemmin tutkittu lainkaan näin nuorilla suomalaisilla lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Aihetta on tärkeä tutkia juuri 3–6-vuotiailla, jotta psykososiaalisten haasteiden kehittymistä voitaisiin ymmärtää paremmin ja näin psykososiaalista tukea voitaisiin ajoittaa oikein.
Iän yhteyttä psykososiaaliseen toimintakykyyn tarkasteltiin Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) -lomakkeen avulla. Tutkimuksen aineisto oli kerätty osana Helsingin pitkittäistä SLI (HelSLI) – tutkimusta ja tutkittavana oli 129 suomenkielistä lasta. Aineisto analysoitiin toistomittausten kovarianssianalyysilla: muuttujina olivat vanhemman ja lastentarhanopettajan täyttämien SDQ-lomakkeiden pistemäärät, ikä luokiteltuna muuttujana sekä kovariantit PIQ ja kielelliset taidot. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vastaajan vaikutusta psykososiaalisen toimintakyvyn arvioihin. Tutkimuksen mukaan ikä ei ollut yhteydessä psykososiaaliseen toimintakykyyn. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että vanhemmat ja lastentarhanopettajat antoivat erilaisia psykososiaalisen toimintakyvyn arvioita.
Tämä tutkimus toikin uutta tietoa kielihäiriöisten lasten psykososiaalisesta toimintakyvystä: tutkimus osoitti psykososiaalisen toimintakyvyn vaihtelevan eri arvioijien ja ympäristöjen mukaan. Iän ja psykososiaalisen toimintakyvyn yhteydestä tarvitaan edelleen lisää tutkimusta, ja tämän tutkimuksen perusteella myös vastaisuudessa tulisi tarkastella vastaajien vaikutusta psykososiaalisen toimintakyvyn arvioihin. Kliinisen työn kannalta tämä tutkimus osoitti, että lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö, sekä arviointi että kuntoutus tulisi kohdentaa kaikkiin niihin ympäristöihin, joissa lapsi arjessaan toimii.
Iän yhteyttä psykososiaaliseen toimintakykyyn tarkasteltiin Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) -lomakkeen avulla. Tutkimuksen aineisto oli kerätty osana Helsingin pitkittäistä SLI (HelSLI) – tutkimusta ja tutkittavana oli 129 suomenkielistä lasta. Aineisto analysoitiin toistomittausten kovarianssianalyysilla: muuttujina olivat vanhemman ja lastentarhanopettajan täyttämien SDQ-lomakkeiden pistemäärät, ikä luokiteltuna muuttujana sekä kovariantit PIQ ja kielelliset taidot. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vastaajan vaikutusta psykososiaalisen toimintakyvyn arvioihin. Tutkimuksen mukaan ikä ei ollut yhteydessä psykososiaaliseen toimintakykyyn. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että vanhemmat ja lastentarhanopettajat antoivat erilaisia psykososiaalisen toimintakyvyn arvioita.
Tämä tutkimus toikin uutta tietoa kielihäiriöisten lasten psykososiaalisesta toimintakyvystä: tutkimus osoitti psykososiaalisen toimintakyvyn vaihtelevan eri arvioijien ja ympäristöjen mukaan. Iän ja psykososiaalisen toimintakyvyn yhteydestä tarvitaan edelleen lisää tutkimusta, ja tämän tutkimuksen perusteella myös vastaisuudessa tulisi tarkastella vastaajien vaikutusta psykososiaalisen toimintakyvyn arvioihin. Kliinisen työn kannalta tämä tutkimus osoitti, että lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö, sekä arviointi että kuntoutus tulisi kohdentaa kaikkiin niihin ympäristöihin, joissa lapsi arjessaan toimii.