Musiikki yläkouluikäisten nuorten elämässä : Erään satakuntalaisen yläkoulun oppilaiden ajatuksia musiikin merkityksestä nuorten arkeen ja hyvinvointiin

Abstract

Tiivistelmä

Tutkimus käsittelee yläkouluikäisten nuorten ajatuksia musiikin yhteydestä koettuun hyvinvointiin. Tutkimuksessa selvitetään musiikin merkitystä yläkouluikäisille nuorille sekä musiikin yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiin ja identiteetin kehittymiseen. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii Ryffin (1989) psyykkisen hyvinvoinnin kuusi osaaluetta, MacDonaldin (2012) teoria liittyen musiikin, terveyden ja hyvinvoinnin yhteisvaikutuksiin, Saarikallion (2009) esittämä teoria musiikin psykososiaalisista vaikutuksista nuoruudessa sekä Elliotin (2005) merkitysdimensiot. Nuorten hyvinvointi on aina ajankohtainen aihe niin yhteiskunnallisesti kuin maailmanlaajuisestikin ajatellen. Nuorten hyvinvointia on tutkittu laajalti niin musiikin kuin psykologiankin näkökulmasta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikilla on merkittävä vaikutus ihmisen kasvuun, minäkuvaan ja hedonistisiin tavoitteisiin. Tutkimuksessa painotettiin nuorten ajatuksia musiikista ja sen hyvinvointivaikutuksista. Tutkittavina olivat erään satakuntalaisen yläkoulun kymmenen 13–15-vuotiasta nuorta. Nuorten ajatuksia musiikin ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteydestä selvitettiin teemahaastattelujen avulla. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisyyttä ja teoriasidonnaisuutta yhdistävällä laadullisella sisällönanalyysilla. Haastattelun teemat jaoteltiin koskemaan musiikkia osana nuorten arkea, musiikin kuuntelutottumuksia ja mieltymyksiä, musiikin yhteyttä hyvinvointiin ja tunnekokemuksiin sekä musiikin vaikutuksiin ja merkitykseen nuorten elämässä. Haastatteluaineiston analyysin perusteella nuorten mainitsemissa musiikin merkityksissä korostui viisi pääluokkaa: musiikin merkitys ajanvietteenä, hyvän olon tuojana, motivoijana, apuna keskittymiseen sekä tunteiden käsittelyssä. Nuoret kuvasivat musiikilla olleen yhteyttä identiteetin muodostumiseen minäkuvaa, itsemääräämistä ja tunteiden käsittelyä tukevana tekijänä. Musiikin avulla nuoret kertoivat saavansa lisää itseluottamusta, hyväksyntää ja ympäristön hallintaa. Musiikki tuki nuorten mielestä heidän autonomiaansa ja henkistä kasvuaan. Musiikin kautta he olivat saaneet positiivisia ihmissuhteita ja kokeneet elämällään olevan tarkoitusta. Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta, että tutkimusjoukkona olleiden nuorten mukaan musiikilla ja musiikkiharrastuksella oli positiivinen suhde heidän identiteettinsä ja hyvinvointinsa kehitykselle.

Abstract

The aim of this study isto find connection between the impact of music to the adolescents’ psychological well-being. In our research, we examine what music means to junior high school youngsters and research the connection of music to the psychological well-being and the development of identity of the adolescents. Our frame of reference is Ryff’s (1989) six factor model of well-being, MacDonald’s (2012) theory of conceptual framework of music, health and well-being, Saarikallio’s (2009) theory of psychosocial effects of music in adolescence and Elliot’s (2005) theory of the dimensions of meaning. The well-being of adolescents is always a topical subject both socially and globally. There have been numerous studies concerning the well-being of adolescents from psychological and musical aspects. Previous studies have shown that music has a significant impact on the growth of people, their self-image development and their hedonistic aims. Our study emphasized the experiences of youngsters concerning music and its influence on their well-being. The examinees were pupils from a Satakunta junior high school. There were ten examinees of 13 to 15 years of age. The connection between music and psychological well-being was analyzed by using theory bound and material bound content analysis. The adolescents’ thoughts about the connection between psychological wellbeing and music were examined via theme interviews. The themes of the interview were divided in four different ensembles; music as a part of everyday life, listening habits, the connection between music, well-being and emotions and the impact and meaning of music in the youngsters’ lives. There were five different categories which were emphasized in the results of this study. The categories were the meaning of music as entertainment, as a source of good feeling, as a motivator, as a help to concentrate and as a help to process different kinds of feelings. Music had an effect on identity as a developer of self-image and supporter of selfdetermination; it also helped in processing feelings as well as created social cohesion. Music was associated with well-being by supporting self-acceptance, control of circumstances, autonomy, self-growth, positive relationships and meaning of life. The results of this study show, that music has an indisputable effect on the psychological wellbeing and development of the adolescents’ identity.