“my wife says that you can be hooked on face powder or whatever you call it” A Corpus Based Study on Extender Tags from a Learner Language Perspective
Ojanperä, Marjo (2020-10-12)
“my wife says that you can be hooked on face powder or whatever you call it” A Corpus Based Study on Extender Tags from a Learner Language Perspective
Ojanperä, Marjo
(12.10.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020113098804
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020113098804
Tiivistelmä
This thesis studies how native speakers of Finnish use extender tags in spoken English. This linguistic phenomenon in English has been examined since the 1970’s. The learner corpus perspective, however, is a newly developing research area in the field. It has been made possible by the availability of learner corpora. This study utilizes the oral performances from the YKI-corpus which is comprised of the tests of The National Certificates of Language Proficiency in Finland. The data includes 360 recordings and the background information on the test participants from the YKI-corpus. The research employed a mixed-methods approach to examine the use of extender tags. The study was based on a quantitative research approach, but a qualitative approach was used to examine the environment of extender tags. In addition, the results are compared with two studies conducted abroad. The effect of social variables on the use of extender tags was studied by using the Orange toolkit.
According to the quantitative analysis, the three most popular extender tags are and so on, or something like that and or something. The analysis of social variables suggest that a higher level of education and youth promote the usage of extender tags. In terms of pedagogical implications of the study, it can be stated that the use of extender tags should be taken into consideration in language teaching. Students should learn to recognize different variants of extender tags and gradually also learn how to use them. Future research could concentrate on the functional properties of extender tags by conducting a deeper qualitative analysis. Koska vakiintunutta käännöstä englannin extender tag -ilmaisulle ei ole suomeksi olemassa, olen suomentanut ilmaisun sanalla laajennusliite, jota käytän tässä tiivistelmässä.
Tämä pro gradu -tutkielma kartoittaa, miten suomea äidinkielenään puhuvat englannin oppijat käyttävät englannin laajennusliitteitä (extender tag) puheessaan. Kyseessä oleva englannin kielen ilmiö on itse asiassa yhtä vanha kuin itse englanninkieli (Carroll 2008, 7). Vanhimpia mainintoja laajennusliitteen käytöstä löytyy Shakespearen teksteistä, joissa esiintyy and things -laajennusliite vuoden 1596 tietämillä (Tagliamonte & Denis 2010, 340). Oxfordin englannin sanakirjassa ensimmäinen maininta and things -laajennusliitteen käytöstä on vuodelta 1601. Varhaisimmat yritykset analysoida tätä kielellistä ilmiötä juontavat juurensa 1970-luvulle (Cristal & Davy 1975 ja Ball & Ariel 1978). Sittemmin laajennusliitteen käytön tutkimus on yleistynyt ja 2000-luvulla mukaan on tullut vieraankielen oppijan näkökulma. Tutkimus on myös laajentunut käsittämään englannin lisäksi muita kieliä, kuten esim. ruotsi (Winter & Norrby 2000), saksa (Overstreet 2005), espanja (Cortés Rodríguez 2006), japani (Watanabe 2014) ja persiankieli (Parvaresh et al. 2012).
Tutkielman tarkoitus on myös selvittää, mitkä sosiaaliset tekijät mahdollisesti vaikuttavat laajennusliitteiden käyttöön. Suomessa aiheeseen liittyvää vastaavanlaista tutkimusta ei ole tehty. Mari Metsä-Ketelän (2016) tutkimus poikkeaa tästä tutkielmasta siinä, että hän tutki and so on, et cetera ja or something (like that) -laajennusliitteiden käyttöä kansainvälisen kommunikoinnin yhteydessä akateemisessa ympäristössä. Tämä tutkielma hyödyntää YKI-korpusta, jonka Soveltavan kielentutkimuksen keskus on koostanut Yleisten kielitutkintojen testiaineistosta.
Tutkielma pyrkii vastaamaan kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka ovat:
1. Mikä on laajennusliitteiden esiintymistiheys YKI-korpuksen englanninkielen suullisessa testiosuudessa?
2. Millaisia laajennusliitteitä rakenteeltaan suomalaiset englannin kielen oppijat käyttävät?
3. Mikä on erilaisten sosiaalisten muuttujien kuten esim. iän, koulutustaustan ja testitason vaikutus laajennusliitteiden käyttöön?
Tässä tiivistelmässä käydään läpi teoreettista taustaa sekä itse laajennusliitteitä havainnollistaen, että aiempiin tutkimuksiin viitaten, jonka jälkeen tutkimuksen materiaali ja menetelmät selostetaan. Lopuksi keskeisimmät tutkimustulokset esitellään johtopäätöksiä samanaikaisesti pohtien.
Teoria ja aikaisemmat tutkimukset
Laajennusliitteitä luonnehtii monimuotoisuus. Toisaalta niiden rakenne ja pituus vaihtelevat suuresti ja toisaalta ne voivat esiintyä kiinteinä kokonaisuuksina kuten esim. and so on tai et cetera. Tämän johdosta seuraava kuvaus pyrkii esittämään yleisimmin esiintyvät muodot. Perusmuodoltaan laajennusliitteet rakentuvat and/or -konjunktioista, määreistä ja pääsubstantiivista (head noun) (Overstreet 1999, Carroll 2008, Wagner et al. 2015). Pääsubstantiiveina voivat things ja stuff -substantiivien lisäksi toimia seuraavat substantiivit: one, people, shit ja crap (Tagliamonte & Denis 2010, 337). Laajennusliitteet jaetaan kahteen ryhmään sen mukaan, mikä konjunktio aloittaa liitteen (adjunctives/disjunctives). Yksi tärkeimmistä laajennusliitteisiin liittyvistä ominaisuuksista on anaforinen viittaus (anaphoric reference).
Kielitieteellinen tutkimus on lähestynyt laajennusliitteiden käyttöä monesta eri näkökulmasta, mikä heijastuu terminologian moninaisuutena. Kielen oppijan näkökulman myötä esiin on noussut sanarypäs-käsite (multi word units/ MWU). Kielenoppija omaksuu kieltä sanaryhmittäin eikä pelkästään sana kerrallaan (Vetschinnikova 2019, 1). On kuitenkin huomattava, että laajennusliitteet ovat vain yksi sanarypäs-käsitteen alle kuuluva kielen sanaston osa-alue.
Kuten edellä on mainittu, aiheeseen liittyvää tutkimustietoa löytyy melko runsaasti. Tähän pro-gradu-tutkielmaan otettiin mukaan kahden tutkijan tutkimustulokset, joihin tämän tutkielman tuloksia verrattiin. Vertailun avulla selvitettiin, miten suomalaiset englanninkielen oppijat sijoittuvat kansainvälisesti. Buysse (2014) tutki hollantia äidinkielenään puhuvien englanninkielen oppijoiden korpusta ja Aijmer (2015) puolestaan käytti tutkimuksessaan ruotsalaisten englannin oppijoiden korpusta.
Tutkimuksen aineisto ja menetelmät
YKI-korpus koostuu aikuisille tarkoitetusta kielitaitotestistä, joka voidaan suorittaa kolmella eri testitasolla (basic, intermediate, advanced). YKI-korpuksen aineisto on jaettu vanhempaan ja uudempaan osaan vuoden 2010 ollessa jakolinjana. Tutkimuksen aineistoksi valittiin 360 äänitettä Yleisen kielitutkinnon englannin testin suullisen osion neljännen tehtävän suorituksista. Kyseisen suullisen testiosuuden pituus on 2 minuuttia. Kaiken kaikkiaan aineiston kesto on 12 tuntia. YKI-korpus ei sisällä äänitteiden transkriptioita, joten kuuntelun jälkeen laajennusliitteitä sisältävät lauseet sekä niitä edeltävä konteksti transkriboitiin. Löydetyt laajennusliitteet jaettiin kolmeen ryhmään testitasoittain sekä vanhan että uuden aineiston osalta. Ensimmäinen ryhmä alkaa and-konjuntiolla, toinen or-konjuntiolla. Kolmannessa ryhmässä ovat ne laajennusliitteet, jotka eivät sisällä konjunktiota. Laajennusliitteiden ryhmittely, transkribointi ja esiintymistiheyksien laskeminen on suoritettu Orange-ohjelmaa - käyttäen.
Tarkempaan analyysiin valittiin and stuff/thing (like that) ja and so on, joista ensimmäisten kohdalla tutkittiin anaforista viittausta sekä jälkimmäisen kohdalla laajennusliitteen käyttöä listan muodostuksen osatekijänä. Lisäksi or-laajennusliitteiden konteksti kartoitettiin Aijmerin (2015) luetteloimien kollokaatioiden avulla.
YKI-korpus sisältää myös testiin osallistuneiden antamia taustatieoja, joita hyödynnettiin sosiaalisten muuttujien tutkimuksessa. Tämän aineiston analysointiin käytettiin datan louhintaan kehitettyä Orange-ohjelmistoa. Lisäksi Mathematica-ohjelmistoa on käytetty lähinnä tutkimustuloksia esittävien kaavioiden kuvaamiseen.
Keskeisimmät tutkimustulokset
Analyysin tulosten mukaan suomalaiset englanninkielen oppijat käyttivät eniten and-konjunktiolla alkavia laajennusliitteitä. And-konjunktioiden alkavien osuus selittyy suurella and so on -laajennusliitteen käytöllä. Kolme suosituinta laajennusliitettä olivat: and so on, or something like that ja or something. Aivan poikkeuksellista and so on -käyttö ei ole kielenoppijoiden keskuudessa sillä Buyssen (2014) hollantia äidinkielenään puhuvien oppijoiden korpuksessa and so on -käyttö löytyy kolmannelta sijalta. Tutkimusten mukaan natiivit englanninkielen puhujat käyttävät and so on -laajennusliitettä yleensä joko kirjoitetussa tai virallisessa puheessa (Overstreet 1999, 7). Suomalaisten kielenoppijoiden suosima and so on -laajennusliitteen käyttö on osaltaan selitettävissä äidinkielen siirtovaikutuksella. Suomen kielen vastine ja niin edelleen on käännökseltään englantilaista versiota vastaava sekä rakenteeltaan että käytöltään.
Koska and so on -laajennusliitettä esiintyi eniten korpuksessa, sitä tutkittiin listan muodostuksen osatekijänä. Analyysin tulokset vahvistavat Jeffersonin (1990) teorian listan muodostamisesta. Teorian mukaan puhujat pyrkivät muodostamaan listan, joka koostuu kolmesta osasta.
Kun and stuff/things (like that) -laajennusliitteen käyttöä analysoitiin tarkemmin, osoittautui, että suomalaiset englannin kielen oppijat suosivat laajennusliitteen pidempää muotoa puheessaan. Buysse (2014) raportoi samasta ilmiöstä, mutta Aijmer (2015) ei nähnyt vastaavaa tutkimuksessaan. Yllättävä löydös oli se, että suomalaiset eivät käyttäneet puheessaan suuremmassa määrin and stuff (like that) -laajennusliitettä, mikä taas oli Buyssenin (2014) tutkimuksessa ominaista hollantia äidinkielenään puhuvien englannin kielen oppijoille. Buyssen mukaan runsas käyttö juontaa juurensa suuresta amerikkalaisten sarjojen tarjonnasta, jolloin and stuff (like that) -laajennusliitettä kuullaan paljon. Siitä huolimatta, että Suomessa on myös laaja amerikkalaisten sarjojen ja elokuvien tarjonta, eivät suomalaiset näyttäneen käyttävän and stuff (like that) niin paljon kuin hollantia tai ruotsia äidinkielenään puhuvat englanninkielen oppijat.
And stuff/thing (like that) -laajennusliitteen kontekstin tutkiminen paljasti ristiriitaisuuksia stuff/things -pääsubstantiiviin ja sen anaforisen viittauksen kohteena olevan substantiivin välillä. Esimerkiksi pääsubstantiivia stuff oli käytetty viittamaan laskettavissa olevaan substantiiviin. Edellä mainitun tyyppistä laajennusliitteen käyttöä on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa (Tagliamonte & Denis 2010).
Sosiaalisten muuttujien analyysi osoitti, että mitään yksittäistä sosiaalista tekijä, joka vaikuttaa laajennusliitteiden käyttöön, ei voitu nimetä. Tutkimus kuitenkin antoi viitteitä siitä, että korkeampi koulutuksen taso sekä nuoruus edistivät laajennusliitteiden käyttöä. Aineiston analyysissä käytetty Orange-ohjelmiston käyttö osoittautui tämän tutkimuksen tekemiseen hyvin käyttökelpoiseksi lähinnä siksi, että sen käyttö ei vaadi ohjelmointitaitoja. Laskutoimituksen tuloksia on mahdollista tarkastella erilaisen graafisten kaavioiden avulla, jotka visualisoivat tuloksia. Tällöin aineistosta saattaa nousta esiin asioita, joiden tarkempi tarkastelu avaa uusia näkökulmia aineiston tulkitsemiseen.
Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että laajennusliitteiden käyttö tulisi ottaa huomioon opetuksessa. Opettajien tulee lisätä oppilaidensa tietoisuutta tämän kielellisen ilmiön suhteen. Oppilaiden tulisi oppia tunnistamaan erilaiset laajennusliitteiden erilaiset muunnelmat ja oppia käyttämään niitä oikeassa rekisterissä.
Lopuksi voidaan todeta, että tämä tutkielma voi toimia lähtökohtana laajemmalle laajennusliitteiden tutkimukselle suomalaisten englanninkielen oppijoiden kielenkäytössä. Erityisesti syvällinen kvalitatiivinen laajennusliitteiden funktionaalisten ominaisuuksien tutkimus luonnollisissa keskustelutilanteissa olisi erinomainen tutkimuskohde. Tutkimukseen olisi syytä sisällyttää kyselylomake tai haastattelu, jotta yksityiskohtaisemmat taustatiedot saataisiin kartoitettua. Toinen tutkimus olisi hyvä kohdistaa oppimismateriaalien kartoittamiseen peruskouluissa ja lukioissa. Mielenkiintoista olisi selvittää, kuinka paljon laajennusliitteitä esiintyy opetusmateriaaleissa ja kuinka paljon opettajat itse kiinnittivät ilmiöön huomiota opettaessaan. Kielen oppijoille hyvä laajennusliitteiden hallinta tarjoaa vielä yhden työkalun sujuvaan kielen tuottamiseen.
According to the quantitative analysis, the three most popular extender tags are and so on, or something like that and or something. The analysis of social variables suggest that a higher level of education and youth promote the usage of extender tags. In terms of pedagogical implications of the study, it can be stated that the use of extender tags should be taken into consideration in language teaching. Students should learn to recognize different variants of extender tags and gradually also learn how to use them. Future research could concentrate on the functional properties of extender tags by conducting a deeper qualitative analysis.
Tämä pro gradu -tutkielma kartoittaa, miten suomea äidinkielenään puhuvat englannin oppijat käyttävät englannin laajennusliitteitä (extender tag) puheessaan. Kyseessä oleva englannin kielen ilmiö on itse asiassa yhtä vanha kuin itse englanninkieli (Carroll 2008, 7). Vanhimpia mainintoja laajennusliitteen käytöstä löytyy Shakespearen teksteistä, joissa esiintyy and things -laajennusliite vuoden 1596 tietämillä (Tagliamonte & Denis 2010, 340). Oxfordin englannin sanakirjassa ensimmäinen maininta and things -laajennusliitteen käytöstä on vuodelta 1601. Varhaisimmat yritykset analysoida tätä kielellistä ilmiötä juontavat juurensa 1970-luvulle (Cristal & Davy 1975 ja Ball & Ariel 1978). Sittemmin laajennusliitteen käytön tutkimus on yleistynyt ja 2000-luvulla mukaan on tullut vieraankielen oppijan näkökulma. Tutkimus on myös laajentunut käsittämään englannin lisäksi muita kieliä, kuten esim. ruotsi (Winter & Norrby 2000), saksa (Overstreet 2005), espanja (Cortés Rodríguez 2006), japani (Watanabe 2014) ja persiankieli (Parvaresh et al. 2012).
Tutkielman tarkoitus on myös selvittää, mitkä sosiaaliset tekijät mahdollisesti vaikuttavat laajennusliitteiden käyttöön. Suomessa aiheeseen liittyvää vastaavanlaista tutkimusta ei ole tehty. Mari Metsä-Ketelän (2016) tutkimus poikkeaa tästä tutkielmasta siinä, että hän tutki and so on, et cetera ja or something (like that) -laajennusliitteiden käyttöä kansainvälisen kommunikoinnin yhteydessä akateemisessa ympäristössä. Tämä tutkielma hyödyntää YKI-korpusta, jonka Soveltavan kielentutkimuksen keskus on koostanut Yleisten kielitutkintojen testiaineistosta.
Tutkielma pyrkii vastaamaan kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka ovat:
1. Mikä on laajennusliitteiden esiintymistiheys YKI-korpuksen englanninkielen suullisessa testiosuudessa?
2. Millaisia laajennusliitteitä rakenteeltaan suomalaiset englannin kielen oppijat käyttävät?
3. Mikä on erilaisten sosiaalisten muuttujien kuten esim. iän, koulutustaustan ja testitason vaikutus laajennusliitteiden käyttöön?
Tässä tiivistelmässä käydään läpi teoreettista taustaa sekä itse laajennusliitteitä havainnollistaen, että aiempiin tutkimuksiin viitaten, jonka jälkeen tutkimuksen materiaali ja menetelmät selostetaan. Lopuksi keskeisimmät tutkimustulokset esitellään johtopäätöksiä samanaikaisesti pohtien.
Teoria ja aikaisemmat tutkimukset
Laajennusliitteitä luonnehtii monimuotoisuus. Toisaalta niiden rakenne ja pituus vaihtelevat suuresti ja toisaalta ne voivat esiintyä kiinteinä kokonaisuuksina kuten esim. and so on tai et cetera. Tämän johdosta seuraava kuvaus pyrkii esittämään yleisimmin esiintyvät muodot. Perusmuodoltaan laajennusliitteet rakentuvat and/or -konjunktioista, määreistä ja pääsubstantiivista (head noun) (Overstreet 1999, Carroll 2008, Wagner et al. 2015). Pääsubstantiiveina voivat things ja stuff -substantiivien lisäksi toimia seuraavat substantiivit: one, people, shit ja crap (Tagliamonte & Denis 2010, 337). Laajennusliitteet jaetaan kahteen ryhmään sen mukaan, mikä konjunktio aloittaa liitteen (adjunctives/disjunctives). Yksi tärkeimmistä laajennusliitteisiin liittyvistä ominaisuuksista on anaforinen viittaus (anaphoric reference).
Kielitieteellinen tutkimus on lähestynyt laajennusliitteiden käyttöä monesta eri näkökulmasta, mikä heijastuu terminologian moninaisuutena. Kielen oppijan näkökulman myötä esiin on noussut sanarypäs-käsite (multi word units/ MWU). Kielenoppija omaksuu kieltä sanaryhmittäin eikä pelkästään sana kerrallaan (Vetschinnikova 2019, 1). On kuitenkin huomattava, että laajennusliitteet ovat vain yksi sanarypäs-käsitteen alle kuuluva kielen sanaston osa-alue.
Kuten edellä on mainittu, aiheeseen liittyvää tutkimustietoa löytyy melko runsaasti. Tähän pro-gradu-tutkielmaan otettiin mukaan kahden tutkijan tutkimustulokset, joihin tämän tutkielman tuloksia verrattiin. Vertailun avulla selvitettiin, miten suomalaiset englanninkielen oppijat sijoittuvat kansainvälisesti. Buysse (2014) tutki hollantia äidinkielenään puhuvien englanninkielen oppijoiden korpusta ja Aijmer (2015) puolestaan käytti tutkimuksessaan ruotsalaisten englannin oppijoiden korpusta.
Tutkimuksen aineisto ja menetelmät
YKI-korpus koostuu aikuisille tarkoitetusta kielitaitotestistä, joka voidaan suorittaa kolmella eri testitasolla (basic, intermediate, advanced). YKI-korpuksen aineisto on jaettu vanhempaan ja uudempaan osaan vuoden 2010 ollessa jakolinjana. Tutkimuksen aineistoksi valittiin 360 äänitettä Yleisen kielitutkinnon englannin testin suullisen osion neljännen tehtävän suorituksista. Kyseisen suullisen testiosuuden pituus on 2 minuuttia. Kaiken kaikkiaan aineiston kesto on 12 tuntia. YKI-korpus ei sisällä äänitteiden transkriptioita, joten kuuntelun jälkeen laajennusliitteitä sisältävät lauseet sekä niitä edeltävä konteksti transkriboitiin. Löydetyt laajennusliitteet jaettiin kolmeen ryhmään testitasoittain sekä vanhan että uuden aineiston osalta. Ensimmäinen ryhmä alkaa and-konjuntiolla, toinen or-konjuntiolla. Kolmannessa ryhmässä ovat ne laajennusliitteet, jotka eivät sisällä konjunktiota. Laajennusliitteiden ryhmittely, transkribointi ja esiintymistiheyksien laskeminen on suoritettu Orange-ohjelmaa - käyttäen.
Tarkempaan analyysiin valittiin and stuff/thing (like that) ja and so on, joista ensimmäisten kohdalla tutkittiin anaforista viittausta sekä jälkimmäisen kohdalla laajennusliitteen käyttöä listan muodostuksen osatekijänä. Lisäksi or-laajennusliitteiden konteksti kartoitettiin Aijmerin (2015) luetteloimien kollokaatioiden avulla.
YKI-korpus sisältää myös testiin osallistuneiden antamia taustatieoja, joita hyödynnettiin sosiaalisten muuttujien tutkimuksessa. Tämän aineiston analysointiin käytettiin datan louhintaan kehitettyä Orange-ohjelmistoa. Lisäksi Mathematica-ohjelmistoa on käytetty lähinnä tutkimustuloksia esittävien kaavioiden kuvaamiseen.
Keskeisimmät tutkimustulokset
Analyysin tulosten mukaan suomalaiset englanninkielen oppijat käyttivät eniten and-konjunktiolla alkavia laajennusliitteitä. And-konjunktioiden alkavien osuus selittyy suurella and so on -laajennusliitteen käytöllä. Kolme suosituinta laajennusliitettä olivat: and so on, or something like that ja or something. Aivan poikkeuksellista and so on -käyttö ei ole kielenoppijoiden keskuudessa sillä Buyssen (2014) hollantia äidinkielenään puhuvien oppijoiden korpuksessa and so on -käyttö löytyy kolmannelta sijalta. Tutkimusten mukaan natiivit englanninkielen puhujat käyttävät and so on -laajennusliitettä yleensä joko kirjoitetussa tai virallisessa puheessa (Overstreet 1999, 7). Suomalaisten kielenoppijoiden suosima and so on -laajennusliitteen käyttö on osaltaan selitettävissä äidinkielen siirtovaikutuksella. Suomen kielen vastine ja niin edelleen on käännökseltään englantilaista versiota vastaava sekä rakenteeltaan että käytöltään.
Koska and so on -laajennusliitettä esiintyi eniten korpuksessa, sitä tutkittiin listan muodostuksen osatekijänä. Analyysin tulokset vahvistavat Jeffersonin (1990) teorian listan muodostamisesta. Teorian mukaan puhujat pyrkivät muodostamaan listan, joka koostuu kolmesta osasta.
Kun and stuff/things (like that) -laajennusliitteen käyttöä analysoitiin tarkemmin, osoittautui, että suomalaiset englannin kielen oppijat suosivat laajennusliitteen pidempää muotoa puheessaan. Buysse (2014) raportoi samasta ilmiöstä, mutta Aijmer (2015) ei nähnyt vastaavaa tutkimuksessaan. Yllättävä löydös oli se, että suomalaiset eivät käyttäneet puheessaan suuremmassa määrin and stuff (like that) -laajennusliitettä, mikä taas oli Buyssenin (2014) tutkimuksessa ominaista hollantia äidinkielenään puhuvien englannin kielen oppijoille. Buyssen mukaan runsas käyttö juontaa juurensa suuresta amerikkalaisten sarjojen tarjonnasta, jolloin and stuff (like that) -laajennusliitettä kuullaan paljon. Siitä huolimatta, että Suomessa on myös laaja amerikkalaisten sarjojen ja elokuvien tarjonta, eivät suomalaiset näyttäneen käyttävän and stuff (like that) niin paljon kuin hollantia tai ruotsia äidinkielenään puhuvat englanninkielen oppijat.
And stuff/thing (like that) -laajennusliitteen kontekstin tutkiminen paljasti ristiriitaisuuksia stuff/things -pääsubstantiiviin ja sen anaforisen viittauksen kohteena olevan substantiivin välillä. Esimerkiksi pääsubstantiivia stuff oli käytetty viittamaan laskettavissa olevaan substantiiviin. Edellä mainitun tyyppistä laajennusliitteen käyttöä on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa (Tagliamonte & Denis 2010).
Sosiaalisten muuttujien analyysi osoitti, että mitään yksittäistä sosiaalista tekijä, joka vaikuttaa laajennusliitteiden käyttöön, ei voitu nimetä. Tutkimus kuitenkin antoi viitteitä siitä, että korkeampi koulutuksen taso sekä nuoruus edistivät laajennusliitteiden käyttöä. Aineiston analyysissä käytetty Orange-ohjelmiston käyttö osoittautui tämän tutkimuksen tekemiseen hyvin käyttökelpoiseksi lähinnä siksi, että sen käyttö ei vaadi ohjelmointitaitoja. Laskutoimituksen tuloksia on mahdollista tarkastella erilaisen graafisten kaavioiden avulla, jotka visualisoivat tuloksia. Tällöin aineistosta saattaa nousta esiin asioita, joiden tarkempi tarkastelu avaa uusia näkökulmia aineiston tulkitsemiseen.
Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että laajennusliitteiden käyttö tulisi ottaa huomioon opetuksessa. Opettajien tulee lisätä oppilaidensa tietoisuutta tämän kielellisen ilmiön suhteen. Oppilaiden tulisi oppia tunnistamaan erilaiset laajennusliitteiden erilaiset muunnelmat ja oppia käyttämään niitä oikeassa rekisterissä.
Lopuksi voidaan todeta, että tämä tutkielma voi toimia lähtökohtana laajemmalle laajennusliitteiden tutkimukselle suomalaisten englanninkielen oppijoiden kielenkäytössä. Erityisesti syvällinen kvalitatiivinen laajennusliitteiden funktionaalisten ominaisuuksien tutkimus luonnollisissa keskustelutilanteissa olisi erinomainen tutkimuskohde. Tutkimukseen olisi syytä sisällyttää kyselylomake tai haastattelu, jotta yksityiskohtaisemmat taustatiedot saataisiin kartoitettua. Toinen tutkimus olisi hyvä kohdistaa oppimismateriaalien kartoittamiseen peruskouluissa ja lukioissa. Mielenkiintoista olisi selvittää, kuinka paljon laajennusliitteitä esiintyy opetusmateriaaleissa ja kuinka paljon opettajat itse kiinnittivät ilmiöön huomiota opettaessaan. Kielen oppijoille hyvä laajennusliitteiden hallinta tarjoaa vielä yhden työkalun sujuvaan kielen tuottamiseen.