MUISTISAIRAAN SIIRTYMINEN KOTOA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOIVAAN : ENNAKOIVAT TEKIJÄT JA HOIVAPAIKAN VALINTAAN LIITTYVÄT TEKIJÄT
Haimakka, Anniina (2020-11-03)
MUISTISAIRAAN SIIRTYMINEN KOTOA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOIVAAN : ENNAKOIVAT TEKIJÄT JA HOIVAPAIKAN VALINTAAN LIITTYVÄT TEKIJÄT
Haimakka, Anniina
(03.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120198913
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120198913
Tiivistelmä
Muistisairautta sairastavien ihmisten määrä lisääntyy väestön ikääntyessä ja ihmisten eläessä pidempään. He saavat kotonaan usein hoitoa läheisiltään, mutta toimintakyvyn heikentyessä siirtyminen ympärivuorokautiseen hoitoon tulee ennen pitkää kyseeseen. Yhä useammalla ympärivuorokautisessa hoivassa olevista ihmisistä on muistisairaus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida, mitkä tekijät ennakoivat muistisairaan siirtymistä kotoa ympärivuorokautiseen hoivaan sekä, mitä asioita muistisairas ja hänen läheisensä huomioivat muistisairaan ympärivuorokautisen hoivan paikkaa valitessa.
Tämä tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensin tehtiin scoping review-tyyppinen katsaus aiemman tutkimustiedon tarkastelemiseksi ja toisen vaiheen tutkimuskysymysten määrittelemiseksi. Tiedonhaun jälkeen artikkelit valittiin mukaanotto- ja poisjättökriteerien perusteella, ja valituille tehtiin laadun arviointi. Artikkelit analysoitiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Toisessa vaiheessa analysoitiin Hoitotyön tutkimussäätiön vuonna 2018 keräämä kyselyaineisto (n=60), jossa vastaajina oli muistisairaita sekä muistisairaan omaisia ja läheisiä. Kyselyaineisto analysoitiin
induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Katsaukseen valikoitui lopulta 20 analysoitavaa artikkelia kolmivaiheisen prosessin tuloksena. Tulokset osoittivat, että muistisairaan tuen tarpeen ja saannin riittämätön kohtaaminen, muistisairaan heikentyvän terveyden ja toimintakyvyn hallitsemattomuus ja omaishoitajan hoivavoimavarojen ehtyminen ovat muistisairaan ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymisen edistäviä tekijöitä. Lisätutkimusta tarvittiin siitä, mitä ennakoivia tekijöitä omaishoitajat ja muistisairaat itse nimeävät syyksi siirtymiselle sekä mielipiteitä hoivapaikan ominaisuuksista, jotka saattavat vaikuttaa siirtymiseen liittyvään päätöksentekoon. Kyselyaineiston tulosten perusteella muistisairaan elämänlaadun heikentyminen oli ennakoi siirtymistä kotoa ympärivuorokautiseen hoivaan. Elämänlaadun heikentyminen näkyi nykyisen asuinympäristön soveltumattomuutena muistisairaalle, muistisairaan terveyden ja toimintakyvyn heikentymisenä sekä kotiin saatavan tuen riittämättömyytenä. Muistisairaan hoivapaikan valinnassa korostui laatu ja valinnassa huomioitiin hoivapaikan hyvän hoidon edellytykset, hoivapaikan toiminnan painopisteet ja muistisairaan yksilöllisen elämän arvostaminen hoivapaikassa.
Tuloksia voidaan hyödyntää muistisairaiden palvelutarpeiden arvioinnissa, kotiin annettavien palveluiden kehittämisessä sekä hoivapaikkojen suunnittelussa ja johtamisessa. Lisää tutkimusta tarvitaan tukipalveluiden vaikutuksista siirtymiseen sekä, millaisia interventioita kotona asumisen tukemiseksi tarvitaan ja, miten nämä vaikuttavat siirtymiseen.
Tämä tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensin tehtiin scoping review-tyyppinen katsaus aiemman tutkimustiedon tarkastelemiseksi ja toisen vaiheen tutkimuskysymysten määrittelemiseksi. Tiedonhaun jälkeen artikkelit valittiin mukaanotto- ja poisjättökriteerien perusteella, ja valituille tehtiin laadun arviointi. Artikkelit analysoitiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Toisessa vaiheessa analysoitiin Hoitotyön tutkimussäätiön vuonna 2018 keräämä kyselyaineisto (n=60), jossa vastaajina oli muistisairaita sekä muistisairaan omaisia ja läheisiä. Kyselyaineisto analysoitiin
induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Katsaukseen valikoitui lopulta 20 analysoitavaa artikkelia kolmivaiheisen prosessin tuloksena. Tulokset osoittivat, että muistisairaan tuen tarpeen ja saannin riittämätön kohtaaminen, muistisairaan heikentyvän terveyden ja toimintakyvyn hallitsemattomuus ja omaishoitajan hoivavoimavarojen ehtyminen ovat muistisairaan ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymisen edistäviä tekijöitä. Lisätutkimusta tarvittiin siitä, mitä ennakoivia tekijöitä omaishoitajat ja muistisairaat itse nimeävät syyksi siirtymiselle sekä mielipiteitä hoivapaikan ominaisuuksista, jotka saattavat vaikuttaa siirtymiseen liittyvään päätöksentekoon. Kyselyaineiston tulosten perusteella muistisairaan elämänlaadun heikentyminen oli ennakoi siirtymistä kotoa ympärivuorokautiseen hoivaan. Elämänlaadun heikentyminen näkyi nykyisen asuinympäristön soveltumattomuutena muistisairaalle, muistisairaan terveyden ja toimintakyvyn heikentymisenä sekä kotiin saatavan tuen riittämättömyytenä. Muistisairaan hoivapaikan valinnassa korostui laatu ja valinnassa huomioitiin hoivapaikan hyvän hoidon edellytykset, hoivapaikan toiminnan painopisteet ja muistisairaan yksilöllisen elämän arvostaminen hoivapaikassa.
Tuloksia voidaan hyödyntää muistisairaiden palvelutarpeiden arvioinnissa, kotiin annettavien palveluiden kehittämisessä sekä hoivapaikkojen suunnittelussa ja johtamisessa. Lisää tutkimusta tarvitaan tukipalveluiden vaikutuksista siirtymiseen sekä, millaisia interventioita kotona asumisen tukemiseksi tarvitaan ja, miten nämä vaikuttavat siirtymiseen.