Suun terveydenhuollon ammattilaisten käsitykset ja toimintatavat käsihygieniassa

Abstract

Käsihygienia on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä taudinaiheuttajien siirtyminen suun terveydenhuollon yksiköissä. Kyseessä on merkittävä osa potilas- ja työturvallisuutta sekä hoidon laatua. Suunhoitoyksiköissä käsihygienian toteuttamiseen liittyy erityisiä vaatimuksia johtuen potilaskäyntien runsaasta lukumäärästä, toimienpiteiden invasiivisuudesta sekä aerosolien ja roiskeiden muodostumisesta toimenpiteiden aikana. Aiheen tärkeydestä huolimatta suun terveydenhuollon ammattilaisten käsihygieniaan liittyviä toimintatapoja ja käsityksiä on tutkittu hyvin vähän.

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kuvata suun terveydenhuollon ammattilaisten käsityksiä ja toimintatapoja käsihygieniaan liittyen ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää suun terveydenhuollon ammattilaisten käsihygieniaosaamisen vahvistamisessa perus- ja täydennyskoulutuksessa sekä suun hoidon laadun kehittämisessä.

Tutkimus oli kuvaileva kyselytutkimus. Aineisto kerättiin sähköisesti Hygieniakysely -kyselylomakkeen (Alapulli ym. 2010, 2011) käsihygienia -osalla, johon lisättiin kaksi kysymystä mittarin kattavuuden parantamiseksi. Aineisto kerättiin Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry:n jäsenrekisterin kautta. Käsihygieniaan liittyviä käsityksiä selvitettiin yhdeksällä Likert-asteikollisella kysymyksellä sekä yhdellä monivalintakysymyksellä. Toimintatapoja selvitettiin neljällä monivalintakysymyksellä, yhdellä dikotomisella kysymyksellä, kahdella Likert-asteikollisella kysymyksellä ja yhdellä avoimella kysymyksellä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS -ohjelmalla.

Kyselyyn vastasi 1026 (vastausosuus 26 %) suun terveydenhoidon ammattilaista, joista lopulliseen tarkasteluun valittiin 1022 (hammashoitajat 69 % ja suuhygienistit 31 %). Suurin osa vastanneista koki käsihygienian merkitykselliseksi jokaisen potilaan kohdalla tämän terveystiedoista riippumatta. Työpäivän aikana ei juurikaan käytetty käsihygienian toteutumista estäviä tekijöitä, kuten rannekelloa tai sormuksia. Käsihuuhdetta käytetiin pääsääntöisesti aktiivisesti, mutta työpäivän aikana oli myös tilanteita, joissa käsien desinfiointi oli harvinaisempaa. Suojakäsinevalinta perustui pääasiassa materiaalien suojaavuuteen ja muihin ominaisuuksiin, ja käsineiden kertakäyttöisyys tiedostettiin hyvin. Yhteenvetona voidaan todeta, että vastaajien toimintatavat ja käsitykset vastasivat pääsääntöisesti kansallista suositusta (Välimaa 2016).

Jatkotutkimusta tarvitaan suun terveydenhuollon ammattilaisten käsihygieniaosaamisen arvioinnista ja mittaamisesta sekä osaamisen ja osaamistarpeiden muutoksesta. Tässä tutkimuksessa hyödynnettyä mittaria on jatkossa tarpeen kehittää vastaamaan nykypäivän tietotasoa ja osaamisvaatimuksia sekä arvioida sen psykometriset ominaisuudet.

The hand hygiene is one of the most important methods of preventing the spread of pathogens in oral health care settings. It is a significant part of patient safety and quality of care. In the oral health setting there are special demands with carrying out of the hand hygiene. Only a few studies have been published about the hand hygiene of oral health care professionals in spite of its importance.

The aim of this study was to evaluate the knowledge and practices among oral health care professionals in the hand hygiene and the factors in the connection to them. The objective is to produce the information which can be utilized in the developing of the knowledge of oral health care professionals and the quality of care.

The design of this study was a descriptive survey. The data was collected with a hand hygiene questionnaire which is a part of the Infection control survey questionnaire (Alapulli 2010, 2011 etc.). The utilized questionnaire was modified by adding two questions. The data was collected through the membership register of The Finnish Federation of Oral Health Care Professionals. The questionnaire consisted of eleven Likert-scaled questions, five multiple choice questions, one dichotomized question and one open ended question. The data was analysed statistically in SPSS software.

1026 (26 %) oral health care professionals completed the questionnaire. 1022 of them (the dental assistants 69 % and the dental hygienists 31 %) were included in the survey. Most of the oral health care professionals ranked the hand hygiene important in everyday patient care. The use of a wrist watch and rings were rare during the working day. An alcohol based hand rub was frequently used. In spite of that there were also some situations in which the use of the hand rub was rare. Protective gloves were chosen on the basis of their protectiveness and other properties. The single use of gloves was well known. The national guideline of hand hygiene (Välimaa 2016) was mainly followed.

More studies are needed that evaluate the oral health care professionals' knowledge of the hand hygiene, and the methods of measuring this knowledge in the rapidly changing working life. The questionnaire needs revision in order to meet the present requirements of the knowledge more specifically. Also the psychometric properties of the questionnaire need to be evaluated.