Onnistuiko kuntoutus? : Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kuntoutuvien ammatillisen kuntoutuksen jälkeinen työmarkkinatilanne julkisella sektorilla
Immonen, Hanna (2020-11-11)
Onnistuiko kuntoutus? : Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kuntoutuvien ammatillisen kuntoutuksen jälkeinen työmarkkinatilanne julkisella sektorilla
Immonen, Hanna
(11.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120198925
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120198925
Tiivistelmä
Ammatillinen kuntoutus voi parhaimmillaan olla toimiva keino työurien pidentämiseksi huoltosuhteen heikkenemisen kannalta. Työntekijöiden työkyvystä ja työssä jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää, jotta työmarkkinoilla riittää työkykyistä työvoimaa. Mielenterveyden häiriöistä aiheutuneet sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viime vuosina, jota on muun muassa selitetty työelämän muutoksista johtuvilla vaatimuksilla ja haasteilla. Ammatillisesta kuntoutuksesta voidaan löytää ratkaisuja tälle kehityssuunnalle, sillä sen avulla voidaan tukea myös mielenterveyden häiriöistä kuntoutuvien työkykyä ja kuntoutuksen jälkeistä työhön paluuta. Ammatillisen kuntoutuksen hyödyllisyydestä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kuntoutuville tarvitaan lisää tietoa, sillä sen on todettu toimivan heikommin kyseisellä sairausryhmällä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan julkisten alojen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kuntoutuvien työmarkkinatilanteita ja ammatillisen kuntoutuksen onnistumista kolmen vuoden jälkeen kuntoutuksen tai kuntoutusoikeuden päättymisestä. Lisäksi tarkastellaan kuntoutuksen onnistumiseen vaikuttavia sosiodemografisia tekijöitä sekä kuntoutuksen läpivientiä. Aineistona toimii Kevan rekisteriaineisto, joka koostuu 754:stä 22–62-vuotiaasta mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia vuosina 2013–2015 myönteisen kuntoutusoikeuspäätöksen saaneesta henkilöstä. Henkilöiden kuntoutus on päättynyt tai kuntoutusoikeus vanhentunut vuoteen 2015 mennessä. Tutkimusmenetelminä käytetään kuvailevia tilastollisia menetelmiä sekä logistista regressioanalyysia.
Tulokset osoittivat ammatillisen kuntoutuksen toimivan hyvin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kuntoutuvilla, sillä enemmistö kuntoutuksista oli onnistuneita. Sosiodemografisista tekijöistä merkittävimmiksi kuntoutuksen onnistumisen kannalta osoittautuivat vuositulot sekä ikä joiltain osin. Vuositulojen ja iän kohdalla havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys kuntoutuksen onnistuneen lopputuleman kanssa. Etenkin kuntoutujan suuremmat vuositulot ennen ammatillisen kuntoutuksen aloittamista havaittiin keskeiseksi tekijäksi kuntoutuksen onnistumisen kannalta. Lisäksi kuntoutujan nuori ikä lisäsi todennäköisyyttä ammatillisen kuntoutuksen onnistuneelle lopputulemalle.
Tutkimuksen avulla saadaan tietoa ammatillisen kuntoutuksen onnistumisesta mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kuntoutuvilla sekä siihen taustalla vaikuttavista sosiodemografisista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää ammatillisen kuntoutuksen kehittämisessä sekä tukemaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kuntoutuvien työelämään paluuta. Kuntoutuksen onnistuneisuuden seuranta ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen takaavat myös toimivan ammatillisen kuntoutuksen tulevaisuudessa sen monitahoisessa järjestelmässä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan julkisten alojen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kuntoutuvien työmarkkinatilanteita ja ammatillisen kuntoutuksen onnistumista kolmen vuoden jälkeen kuntoutuksen tai kuntoutusoikeuden päättymisestä. Lisäksi tarkastellaan kuntoutuksen onnistumiseen vaikuttavia sosiodemografisia tekijöitä sekä kuntoutuksen läpivientiä. Aineistona toimii Kevan rekisteriaineisto, joka koostuu 754:stä 22–62-vuotiaasta mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia vuosina 2013–2015 myönteisen kuntoutusoikeuspäätöksen saaneesta henkilöstä. Henkilöiden kuntoutus on päättynyt tai kuntoutusoikeus vanhentunut vuoteen 2015 mennessä. Tutkimusmenetelminä käytetään kuvailevia tilastollisia menetelmiä sekä logistista regressioanalyysia.
Tulokset osoittivat ammatillisen kuntoutuksen toimivan hyvin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kuntoutuvilla, sillä enemmistö kuntoutuksista oli onnistuneita. Sosiodemografisista tekijöistä merkittävimmiksi kuntoutuksen onnistumisen kannalta osoittautuivat vuositulot sekä ikä joiltain osin. Vuositulojen ja iän kohdalla havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys kuntoutuksen onnistuneen lopputuleman kanssa. Etenkin kuntoutujan suuremmat vuositulot ennen ammatillisen kuntoutuksen aloittamista havaittiin keskeiseksi tekijäksi kuntoutuksen onnistumisen kannalta. Lisäksi kuntoutujan nuori ikä lisäsi todennäköisyyttä ammatillisen kuntoutuksen onnistuneelle lopputulemalle.
Tutkimuksen avulla saadaan tietoa ammatillisen kuntoutuksen onnistumisesta mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kuntoutuvilla sekä siihen taustalla vaikuttavista sosiodemografisista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää ammatillisen kuntoutuksen kehittämisessä sekä tukemaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kuntoutuvien työelämään paluuta. Kuntoutuksen onnistuneisuuden seuranta ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen takaavat myös toimivan ammatillisen kuntoutuksen tulevaisuudessa sen monitahoisessa järjestelmässä.