Análisis sobre la importancia de la interculturalidad como motivación para estudiar español en Finlandia

Abstract

Propósito del estudio: El propósito del trabajo es analizar la importancia y el efecto de la interculturalidad como motivación para estudiar lenguas y en este análisis más detalladamente, para estudiar español en la educación básica finlandesa. Con este estudio queremos demostrar la importancia de la interculturalidad para el aprendizaje de español a través de dos análisis. El primer análisis trata sobre los factores que influyeron en la elección de la lengua optativa A2 en la Escuela Internacional Finlandesa de Tampere (FISTA) en 2003 y en 2011–2017. El segundo estudio se basa en un período de investigación de campo de medio año en 2018–2019 en un hospital en Las Palmas de Gran Canaria. Dentro de dicho análisis, durante el período de trabajo de campo, se elaboró una encuesta, realizada de modo anónimo, que se llevó a cabo en primavera del año 2019. El propósito de este trabajo era investigar la necesidad de instruir y facilitar relaciones interculturales en la sociedad, tanto en la enseñanza de lenguas como en diversas secciones de la sociedad, como es el turismo. Creemos que es necesario intentar incrementar el interés hacia los estudios de lenguas utilizando la educación intercultural como motivación. Vemos que hay una necesidad de definir la importancia de la interculturalidad como soporte esencial para los servicios sociales y fomentar las actividades culturales.

Metodología: Queremos demostrar cómo el mejorar la competencia intercultural ayudará tanto la ampliación de estudios de lenguas como a la integración de personas de diferentes culturas. Para confirmar nuestra hipótesis utilizamos el método heurístico como teoría para analizar el estado de la cuestión. Con los análisis realizados queremos señalar el interés cultural como motor de animación y factor principal para el aprendizaje de lenguas.

Resultados: Identificamos la existencia de un interés cultural en las dos encuestas para los estudios realizados como factor y motivador para el aprendizaje del español. Siendo el español una lengua minoritaria entre las lenguas ofrecidas en la educación básica, opinamos que un incremento de la educación intercultural podría permitir un apoyo importante al interés por el aprendizaje y a las cuestiones políticas lingüísticas relacionadas con el mismo en general.

Originalidad: La originalidad de este estudio antropológico se basa mayoritariamente en temas como futuros retos en la enseñanza, relaciones interculturales, el turismo y la importancia de servicios lingüísticos en la sociedad. Establecemos nuestra hipótesis como objeto de la investigación, analizando las necesidades e intentando ofrecer soluciones. Las encuestas realizadas para este estudio son parte de nuestro objetivo de demostrar si existe un balance entre la oferta y la demanda, e igualmente recopilar información y comentarios personales de los entrevistados para poder reflexionar también sobre posibles nuevos puntos de interés en este marco de la ciencia social y antropológica.

Limitaciones: La relevancia de las encuestas sirve para apoyar nuestro estudio y determinar la utilidad de las respuestas para la demostración de la importancia de la educación intercultural para la enseñanza, el aprendizaje de lenguas y servicios sociales.

Implicaciones prácticas: La contribución de este estudio ayudará a evaluar la importancia de la interacción lingüística, por lo tanto, con él queremos sugerir un aumento de la educación intercultural tanto en la enseñanza de lenguas como en los servicios sociales. El español es de gran utilidad, siendo España el segundo destino turístico más popular para los finlandeses.

Palabras clave: interculturalidad, competencia intercultural, actividades culturales, aprendizaje de lenguas, enseñanza de español, turismo, servicios lingüísticos

JOHDANTO Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kulttuurikasvatuksen vaikutusta peruskoulun espanjan kielen opetukseen Suomessa ja analysoida kulttuurikasvatuksen merkitystä kieltenopiskelun lisääntymiseen. Halusimme myös määritellä kulttuurienvälisen kanssakäymisen roolia kieltenopetuksessa. Tässä tutkimusanalyysissä perehdyimme yksityiskohtaisemmin erityisesti espanjan opetukseen ja opiskeluun sekä kielipalveluiden tarpeeseen kielitaidon mahdollisesti puuttuessa tai ollessa välttävä. Halusimme tällä tutkimuksella myös arvioida kulttuurienvälisten suhteiden yhteiskunnallista tilaa. Uskomme, että kulttuurikasvatus ja käynnissä oleva kielten opetuksen lisääminen auttavat tulevaisuudessa osaltaan parantamaan muun muassa ihmisten matkailukokemuksia, jos niin kielitaito kuin kulttuurituntemus lisääntyvät.

Tutkimusanalyysin teoreettinen viitekehys pohjautui itse tehtyyn vertailuun sekä suoritettuihin kyselyihin ja haastatteluihin. Tutkimuksen pääkohtien kartoittamiseksi olemme keskittyneet seuraaviin käsitteisiin:  Opetussuunnitelman määritelmät kielten oppimiseen  Oppimisympäristöt motivaattorina  Kulttuurilähtöinen opettaminen  Kulttuurikasvatuksen merkitys interkulttuurisena innoittajana

Voidaksemme hahmottaa kulttuurin ja kielten opiskelun suhdetta, tutkimme ensin kieltenopetusta yleisesti, jonka jälkeen paneuduimme kunkin tutkimusanalyysin aikaiseen kielten opetukseen, ja sen jälkeen saadaksemme selville kieliin ja tarkemmin espanjan kieleen kohdistuvan kiinnostuksen, suoritimme kyselyitä ja haastatteluita. Kukin tutkimusosa pohjautui aiempaan tutkimuskokonaisuuden tutkimukseen. Empiirisessä tutkimusosassa kysyimme espanjan kieleen kohdistuvan kiinnostuksen syitä ja taustoja sekä halusimme tietää kielitaidon merkityksen vaikutuksista tarkemmin. Suorittamamme tiedonkeruu käyttäen Webropol-alustaa osoittautui hyväksi vaikkakin niiden laadinta vaatii jatkossa parempaa perehtymistä. Lisäksi mainittakoon, että puhelimessa suoritetut haastattelut ja varsinaisten kyselylomakkeiden jakaminen ja takaisinkerääminen teki tutkimuskokonaisuudesta teoreettisen tarkastelun, joka osaltaan oli laadullinen tutkimus, mutta samalla käytimme päätösteoriaa, joka perustuu kognitiiviseen käyttäytymiseen liittyviin näkökulmiin, kuten esimerkiksi ilmiöiden ja päätösten takana olevien olosuhteiden tutkimiseen. Koko tutkimuksessa käytetään Third Person Effect -hypoteesia eli kolmannen persoonan vaikutusta tutkimukseen, kun olemme itse tarkkailijoina ja vaikutamme esillä olevan kysymyksenasettelun tilaan (Davison, 1983: 1–15; López-Sáez et al., 1997:154) Käyttäytymisteorian puitteissa meille syntyi tarve ryhtyä toimiin ja tulkita ilmiöiden vaikutuksia. Suorittamamme haastattelut antoivat syvemmän käsityksen periaatteessa melko yleisistä aiheista. Kun lomakekyselyt vastaanotettiin nimettöminä, vastausten saaminen myös lisäsi saatua tietoa ja sen merkityksellisyyttä. Kielipalveluiden merkitystä tutkivassa tutkimuksessa käytimme kvalitatiivista tutkimusmetodia käsitellen avoimet vastaukset kahteen kertaan: Ensin katsottiin, minkälaisia vastauksia saimme kyselyn valmiisiin kysymyksiin ja sen jälkeen tutkimme, mitä uusia näkökulmia vapaat vastaukset tarjosivat suhteessa valmiisiin kysymyksiin. Myös espanjan kielen opetusta käsittelevässä tutkimusanalyysissä annoimme suuren merkityksen vapaille vastauksille.

KULTTUURIENVÄLISEN VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS Tekemämme tutkimuskyselyt tukevat käsitystämme kulttuurikasvatuksen ja kulttuurienvälisten suhteiden merkityksestä kielivalinnoissa sekä niiden vaikutuksista niin koulutukseen, matkailuun, terveydenhuoltoon kuin talouteen. Tulevaisuudessa tutkimuskohteemme espanjan kielen opetus Suomessa on varmasti jatkossakin esillä, sillä espanjan kielen opetus on lisääntynyt Suomessa viime aikoina huomattavasti. Kiinnostus vaikuttaa tutkimuksen nojalla lapsi- ja perhelähtöiseltä, kun tarkastellaan niitä syitä, joita perheet mainitsivat valintansa syiksi. Valinta oli joka vastauksessa selkeä valinta, eikä epävarmuustekijää vastauksista löytynyt. Tämän lopputyönä esittämäni tutkimusanalyysin tavoite on ollut tutkia kulttuurien välisen kanssakäymisen merkitystä espanjan kielen oppimiselle sekä tarjota tietoa niin ajatuksista kieltenopiskelun takaa kuin kielipalveluiden kehittämiseksi. Analyysi kulttuurienvälisen kanssakäymisen merkityksestä opiskella kieltä osoittaa, että meillä on yhteiskunnan kulttuurienvälisessä toiminnassa oltava organisaatioita sekä palveluntarjoajia ja aktiiveja, jotka arvostavat sosiaalisia kanssakäymistilanteita ja pitävät interkulttuurisuuden käsitettä tärkeänä tekijänä yhteiskunnalle ja sen kansalaisten hyvinvoinnille. Eri organisaatioissa on helppo aloittaa pienimuotoisista kulttuuritoiminnan muodoista ja kyetä integroimaan kulttuurien välinen toiminta nykyajan yhteiskunnan toimintaan. Tutkimuksessa käytimme omia kokemuksiamme kulttuurien välisestä kanssakäymisestä tutkimalla yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia ympäristöön. Kiinnostuimme erityisesti arvioimaan kulttuurienvälisten suhteiden merkityksestä kiinnostukseen kieltenopiskelua kohtaan.

Vuosina 2019–2020 olimme myös mukana järjestämässä laajaa kulttuuritapahtumaa, jonka järjestelyprosessiin pohjaamme mielipiteemme kulttuurienvälisten aktiviteettien vaikutuksesta kielten opiskelua kohtaan yleisesti. Erilaisista erillisestä kulttuuritapahtumista koostuvan festivaalin suunnittelu osoitti meille, että moni mukana ollut henkilö toivoi osaavansa kieliä paremmin. Kyseistä iberoamerikkalaista kulttuurifestivaalia kohtaan syntynyt kiinnostus herätti mielenkiintoa espanjan kielen opiskelua kohtaan. Lisäksi kyseisen festivaalin järjestäjätahot osoittivat suurta kiinnostusta olla mukana yhteisessä laajassa tapahtumassa.

TUTKIMUSANALYYSI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN LISÄÄNTYMISESTÄ SUOMESSA Tutkimme kieltenopetusta Suomessa perehtymällä vieraiden kielten ja espanjan kielen opetuksen vaiheisiin vuosina 1999–2020. Esittelemme tutkimusanalyysin kaksi osaa, joista toinen tehtiin vuonna 2003 ja toinen 2017. Ensimmäisessä kyselyssä tutkimme tekijöitä, jotka saivat oppilaat ja heidän huoltajansa kiinnostumaan espanjan kielen opetuksesta peruskoulun valinnaiseksi A2-kielenä Tampereen kansainvälisessä koulussa FISTA:ssa. Esitimme perheille kysymyksiä, joilla halusimme selvittää, mikä olisi oppilaan ja hänen perheensä valinta, jossa myös espanjan kieli olisi yksi tarjolla valinnaiseksi A2-kieleksi. Valinnan edessä olevista 23 perheestä 18 vastasi, että he valitsisivat espanjan, jos se olisi mahdollista. Vastaukset valintaan johtaneista syistä vaihtelivat. Espanjan kieltä kuvattiin kauniiksi, eksoottiseksi ja helpoksi kieleksi oppia. Viisi perhettä sanoi valitsevansa espanjan, sillä he olettivat, että espanjaa olisi helpompi oppia kuin muita tarjolla olleita kieliä. Lähes kaikki vastasivat, että perhe on kiinnostunut matkustamaan tulevaisuudessa espanjankielisiin maihin. Ensimmäisen kyselytutkimuksen aloitusosuus tehtiin vuonna 2003, kun A2-kielivalinta tehtiin kolmatta vuotta varten toisen luokan keväällä. Kysely liittyi kiinnostukseen espanjan kieltä kohtaan ja haastattelimme kaikkia niitä perheitä, joilla oli edessä valinnaisen A2 kielen valinta FISTA:ssa, tuohon aikaan Amurin koulun englanninkielisillä luokilla. Kysely kohdistettiin toisella luokalla oleville englanninkielisessä opetuksessa oleville lapsille ja heidän perheilleen, joilla oli edessä kyseinen vapaaehtoisen A2-kielen valinta tulevaa kolmatta luokkaa varten. Tuohon aikaan oppilaat aloittivat valinnaisen A2-kielen opiskelun vielä kolmannella luokalla ja myöhemmin seuraavana vuonna valinnaisen kielen opiskelu muuttui aloitettavaksi neljännellä luokalla. Kielivaihtoehdot olivat tuohon aikaan ranska, saksa ja venäjä. Kyselyssä esitimme kysymyksen siitä, mikä olisi mieluisin kieli A2-kieleksi, jos espanjan kieli olisi yksi vaihtoehdoista. Halusimme kartoittaa, valitsisiko perhe espanjan tarjolla olevista kielistä, jos siihen olisi mahdollisuus. Iso osa perheistä ilmoitti, että jos espanjan kieli olisi tarjolla, he valitsisivat espanjan A2-kieleksi. Kysyimme taustoja tähän päätökseen ja saimme pääosin syyksi sen, että espanja on heistä mielenkiintoinen ja eksoottinen kieli, erilainen kieli. Espanjan kieltä luonnehdittiin myös kauniiksi. Viisi perhettä sanoi syyksi näkemyksensä, että espanjan kieltä olisi varmaankin helpompi oppia kuin muita tarjolla olleita kieliä.

Vuonna 2017 tekemämme tutkimuksen jatko-osa suoritettiin käyttäen Webropol-kyselyalustaa. Saimme yhteensä 27 vastausta. Tarjosimme valmiita vastausvaihtoehtoja ja täten katsomme, että kyselystä tuli tarkka ja saimme hyvän tutkimuslopputuleman. Kysyimme erityisesti jälleen syitä siihen, että lapsi ja perhe oli valinnut lapselle kieleksi espanjan. Tällä kertaa vastaukset olivat laajemmat ja hieman muuttuneet. Pääsyyksi valinnalle kerrottiin olevan sen, että perheellä on Espanjassa sukulaisia ja lisäksi, että perheen jompikumpi vanhempi matkustaa ulkomaille työnsä puolesta. Voimme todeta, että vastaukset kertoivat jo alkaneesta integroitumisesta espanjankielisten maiden kulttuureihin sekä läheisemmästä suhteesta ja innostuksesta espanjakielisiin kulttuureihin. Kun vuonna 2017 järjestämämme kysely suoritettiin käyttäen myös koteihin jaettuja kyselykaavakkeita, annetuista vastauksista oli helppo nähdä, kuinka päätökseen vaikuttaneet tekijät olivat muokkautuneet. Nyt päällimmäisin tekijä oli se, että perheille oli matkailun myötä tullut sukulais- ja ystävyyssuhteita tai perheen jompikumpi vanhempi matkusti usein espanjankielisiin maihin työnsä puitteissa. Tällä tapaa vastaukset kertovat lisääntyneestä kiinnostuksesta espanjan kieltä kohtaan oli perheessä lisääntynyt. Tutkimuksen tulosten myötä meille vahvistui käsitys siitä, että perheillä oli yllättävänkin myönteinen kuva espanjan kielestä. Kielten opiskelu nähtiin positiivisessa valossa ja espanjan kieli kaiken kaikkiaan mieluisana valintana. Lisäksi kun mielipiteet espanjan kielen valinneiden lasten ja heidän perheidensä keskuudessa olivat tuolloin vuonna 2017 myös melko yhteneväiset ja syyt espanjan kielen valintaan melko lailla linjassa keskenään, vain vertailemalla vuosien 2003 ja 2017 vastauksia löysimme muuttuneen suhtautumisen espanjan kielen opiskeluun valinnaisena A2-kielenä.

TUTKIMUS KIELIPALVELUIDEN MERKITYKSESTÄ MATKAILUKOHTEESSA Tapaustutkimuksena kielipalveluita tutkittaessa esittelemme ulkomailla tehdyn kenttätutkimuksen tulokset kielipalveluiden kehittämiseksi matkailijoiden sosiaali- ja terveyspalveluissa ulkomailla. Tutkimuskohteenamme oli terveydenhuollon palvelut Kanarian saarten Gran Canarian saarella Espanjassa suomalaisille matkailijoille. Tapaustutkimus toteutettiin suomalaisten matkailijoiden mielipiteitä ja tarvittavia kielipalveluita tarkastellen talvikautena 2018–2019 terveydenhuollon parissa Gran Canarialla. Tutkimuksella halusimme osoittaa turistien terveyspalveluiden kielipalvelujen puutteellisuutta ja selvittää, kuinka matkailijat tulevat matkakohteessa toimeen, jos heidän espanjan kielen tai esimerkiksi englannin kielen taitonsa olisi välttävä. Hypoteesimme oli, että terveydenhuollon palveluita käytettäessä matkailijan oma paikallisen kielen kielitaito tulisi olla joko hyvä tai erinomainen, jotta terveyspalveluita tarvittaessa henkilö saisi varmasti hyvää ja turvallista hoitoa. Oletimme, että paikallinen terveydenhuolto järjestäisi kieltä osaamattomille tulkkauspalveluita, mutta tutkimus osoitti, ettei kielipalveluiden olemassaolo ole itsestäänselvyys. Kiinnostuimme ottamaan selvää, kuinka terveyspalvelut ulkomaalaisille toimivat ja olisiko ehkä tarpeen kehittää olemassa olevia palveluita.

Ajattelemme, että matkailua silmällä pitäen kieltenopetus ja kulttuurikasvatus saattaisivat lisätä mahdollista vieraaseen yhteiskuntaan integroitumista ja myös saattaisi herättää kiinnostuksen kehittää omaa kielitaitoa. Kulttuurituntemus saattaisi motivoivana tekijänä herätellä innostusta alkaa lukea uutta kieltä tai kehittää olemassa olevaa kielitaitoa. Tämä tutkimus perustuu osaksi puoli vuotta kestäneeseen kenttätyöjaksoon ja katsomme, että tutkimusjakson pituus auttoi hahmottamaan kielipalvelujen tilaa hyvin sekä ymmärtämään, mitä esimerkiksi sairaanhoidossa tulee tietää ja ottaa huomioon, jotta vuorovaikutus potilaan ja hoitohenkilökunnan onnistuisi mahdollisimman hyvin. Tehtyyn Webropol-kyselyyn tuli yhteensä 182 vastaajan vastausta. Tutkimus suoritettiin nimettömänä. Pidämme tätä hyvänä seikkana tutkimukselle ja hyvänä lähtökohtana saada avoimia vastauksia ehkä hieman arkaluontoisista asioista. Tutkimuskysely saatiin päätökseen keväällä 2019, ja tutkimustulokset esiteltiin kansainvälisessä matkailun, kestävän kehityksen ja talouden Gran Canaria SSTD 2019 IV Spring Symposium -konferenssissa Gran Canarian Meloneraksessa kesäkuussa 2019. Esitimme tuolloin, että tutkimuksemme kielipalveluiden tilasta saattaisi antaa varteenotettavaa tietoa matkailun palveluita kehitettäessä.

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Katsomme, että herännyt keskustelu voisi lisätä kulttuurienvälistä kanssakäymistä ja auttaa palveluiden kehittämisessä. Tärkeää myös olisi, että tutkimustulokset lisäisivät kulttuurikasvatuksen merkityksen ymmärtämistä kielten opetuksessa. Katsomme, että kulttuurikasvatus lisää motivaatiota oppia kieliä ja se myös voisi tukea eri kulttuuritaustaisten ihmisten yhteistyötä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Kulttuurienvälinen kanssakäyminen ja kulttuurikasvatus lisäävät kiinnostusta kielten oppimiseen sekä kansainväliseen koulutukseen ja auttaa tekemään tarpeellisia kielipoliittisia päätöksiä kieltenopetuksen ja myös erilaisten sosiaalipalveluiden kuten terveyspalveluiden kehittämiseksi. Laajempi kielten osaaminen on voimavara niin kulttuurienvälisessä kanssakäymisessä kotimaassa kuin kansainvälisessä kanssakäymisessä esimerkiksi matkailussa suomalaisille kohdemaassa.

Omakohtaisen kokemusanalyysin kautta pystyimme näkemään, kuinka kulttuurienvälinen kanssakäyminen kiinnostaa ihmisiä ja kuinka yhteistyö voi olla mielekästä ja helppoa suorittaa. Jo kulttuuritoiminnan suunnittelu ja osallistujien kutsuminen mukaan synnyttää kulttuurienvälistä kanssakäymistä. Mainittavaa on, että paikalliset organisaatiot sekä erilaiset palvelun tarjoajat yhdessä erilaisten esiintyjien ja esimerkiksi taiteilijoiden ja muiden vastaavien ammattiryhmien kanssa muodostivat osan kokonaisorganisaatiota, jossa kukin osallistuja toi oman kulttuuriviitekehyksensä kokonaisuuteen. Uskomme, että kun tällaisiin kulttuuritapahtumiin osallistuminen ja järjestäminen luodaan mahdollisimman vaivattomaksi, tapahtumien järjestäminen helpottuu ja niiden määrä saattaisi näin myös lisääntyä. Kulttuuritapahtumien yleinenkin tarkastelu lisäsi käsitystämme voimakkaasta kiinnostuksesta kulttuurikysymyksiin, ja että ihmisillä on kiinnostusta kulttuurienvälistä globaalia kanssakäymistä kohtaan. Tämä kokemuksemme vahvistaa näkemystämme kulttuuritapahtumien järjestämisestä vuosittain sekä osoittaa meille henkilökohtaisella tasolla, että hypoteesimme kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen tärkeydestä on todellinen ja jotain erittäin tervetullutta ja välttämätöntä kansalaisten elämälle ja arkikokemuksille, niin paikallisesti kuin etäisestikin kansainvälisessä ja rajat ylittävässä suunnitteluyhteistyössä ja toteutuksessa. Kyseisen suunnitellun kulttuuritapahtuman järjestäminen vahvisti käsityksiämme ja osoitti kaikenlaisen kulttuuritoiminnan tarpeen. Täten halusimme liittää kokemuksemme aiheesta tähän tutkimusanalyysiin, kulttuurikasvatuksen ja kulttuurienvälisen kanssakäymisen merkityksestä kieltenopiskelun motivoijana. Tämä kokemusanalyysi toimii mielestämme valaisevana tapaustutkimuksena tälle lopputyölle. Yhdistämällä kyseinen kokemustutkimus kahteen suorittamaamme kyselytutkimukseen katsomme voivamme nähdä kulttuurienvälisen kanssakäymisen ja kulttuuritapahtumien lisäämisen olennaisena osana kielipoliittisia päätöksiä ja tulevaa peruskoulujen ja esikoulujen kielten opetusta.

Myös mielipiteet syistä ja aiheista, joiden pohjalta päätös valita espanja A2-kieleksi oppilaalle, olivat myös suoritetun kyselykokonaisuuden sisällä suhteellisen yhteneväiset. Täten katsommekin, että tulevaisuuden tutkimuksessa olisi tärkeää keskittyä vieraiden kielten mahdollisiin erityistavoitteisiin, ja empiiriseen tutkimukseen pohjautuvia menetelmiä voitaisiin käyttää tarkemman tiedon saamiseksi aiheesta. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin, minkälaisia kulttuurisidonnaisia mahdollisia ennakkokäsityksiä ja mielenyhtymiä kielivalintatilanteessa oppilailla saattaa olla valittavia kieliä kohtaan. Jonkinlainen psykolingvistinen tutkimuslähestyminen kiinnostaisi tämän tutkimusanalyysin tekijöitä jatkossa erityisesti. Myös valtakunnallisen digitaalisen espanjan kielen ja espanjankielisten maiden kulttuurien opetuksen kehittäminen perusopetuksessa olisi kiinnostava tutkimusaihe.