”Hiltun kärsimys ja Ragnarin tietämättömyys saavat lukijan tuntemaan myötätuntoa.” : Miten yhdeksäsluokkalaiset lukevat F. E. Sillanpään Hiltua ja Ragnaria?
Laakso, Jaana (2020-12-22)
”Hiltun kärsimys ja Ragnarin tietämättömyys saavat lukijan tuntemaan myötätuntoa.” : Miten yhdeksäsluokkalaiset lukevat F. E. Sillanpään Hiltua ja Ragnaria?
Laakso, Jaana
(22.12.2020)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201222102512
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201222102512
Tiivistelmä
Tässä reseptioesteettisessä tutkimuksessa tarkastellaan lukukokemusta. Tutkimusaineistona ovat yhden yhdeksännen luokan oppilaiden (N= 22) esseet F. E. Sillanpään pienoisromaanista Hiltu ja Ragnar. Kertomus kahdesta ihmislapsesta (1923). Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. mitä oppilaiden mielestä Hiltun ja Ragnarin välillä tapahtuu, 2. mitä siitä seuraa ja 3. mitä ajatuksia ja tunteita se kaikki oppilaissa herättää. Näihin kysymyksiin oppilaat eli reaaliset lukijat ovat vastanneet teosta käsittelevässä essee-kirjoitelmassaan. Esseet on analysoitu ja tulkittu vastaanoton tutkimuksen näkökulmasta sisällönanalyysin menetelmällä.
F. E. Sillanpään, ainoan kirjallisuuden nobelistimme, tuotantoa taustoitetaan kouluopetuksen näkökulmasta. Hiltu ja Ragnar -pienoisromaanin tutkimusta ja ammattilaisvastaanottoa esitellään, jotta saadaan vertailupohja oppilaiden lukijakokemuksen analysointiin. Tutkimus liittyy teemoiltaan tunteiden tutkimuksen piiriin.
Oppilaiden mielestä Hiltun ja Ragnarin välillä on molemminpuolista seksuaalissävytteistä vetovoimaa, mikä johtaa muutamaan kiihkeään fyysiseen kohtaamiseen, jotka Hiltu kokee lopulta ahdistaviksi. Hiltun ahdistus kasvaa ja johtaa lopulta Hiltun hukuttautumiseen. Hiltun ahdistukseen ovat syynä Ragnarin päälle käyviksi mainitut lähentelyt, Hiltun äidin ja veljen kuolemien muistelu, Hiltun masennus ja tietämättömyys kuukautisista.
Hiltun itsemurha ja siihen johtaneet tapahtumat ovat herättäneet oppilaissa sääliä, myötätuntoa, surullisuutta, ihmetystä ja ymmärrystä, mutta etenkin sen oudoksumista, miten tunteettomasti Ragnar vaikuttaa suhtautuvan Hiltun itsemurhaan. Hiltun itsemurha ei nostattanut oppilaissa voimakkaita tunteita, sillä Hiltun tilanteeseen on ollut vaikea samaistua. Merkittävästi Hiltun itsemurhaa enemmän tunteita oppilaissa on herättänyt yhteiskuntaluokkien ja sukupuolten välinen epätasa-arvo, jotka ovat synnyttäneet voimakkaita epäoikeudenmukaisuuden tunteita.
Oppilaiden teksteissä tunteet ja ajatukset lomittuvat; päätelmät edeltävät tai seuraavat tunteen mainitsemista, eikä järkeä ja tunteita voi erottaa toisistaan.
Sillanpään kielen vanhahtavuus sekä lukijan omia päätelmiä kunnioittava kirjoitustyyli ja kertojan ironisuus tekivät nuorten lukukokemuksesta haastavan ja synnyttivät esteettistä etäisyyttä. Taidoiltaan 9.-luokkalaiset osoittautuivat kuitenkin reaalisina lukijoina olevan sangen lähellä implisiittistä lukijaa.
F. E. Sillanpään, ainoan kirjallisuuden nobelistimme, tuotantoa taustoitetaan kouluopetuksen näkökulmasta. Hiltu ja Ragnar -pienoisromaanin tutkimusta ja ammattilaisvastaanottoa esitellään, jotta saadaan vertailupohja oppilaiden lukijakokemuksen analysointiin. Tutkimus liittyy teemoiltaan tunteiden tutkimuksen piiriin.
Oppilaiden mielestä Hiltun ja Ragnarin välillä on molemminpuolista seksuaalissävytteistä vetovoimaa, mikä johtaa muutamaan kiihkeään fyysiseen kohtaamiseen, jotka Hiltu kokee lopulta ahdistaviksi. Hiltun ahdistus kasvaa ja johtaa lopulta Hiltun hukuttautumiseen. Hiltun ahdistukseen ovat syynä Ragnarin päälle käyviksi mainitut lähentelyt, Hiltun äidin ja veljen kuolemien muistelu, Hiltun masennus ja tietämättömyys kuukautisista.
Hiltun itsemurha ja siihen johtaneet tapahtumat ovat herättäneet oppilaissa sääliä, myötätuntoa, surullisuutta, ihmetystä ja ymmärrystä, mutta etenkin sen oudoksumista, miten tunteettomasti Ragnar vaikuttaa suhtautuvan Hiltun itsemurhaan. Hiltun itsemurha ei nostattanut oppilaissa voimakkaita tunteita, sillä Hiltun tilanteeseen on ollut vaikea samaistua. Merkittävästi Hiltun itsemurhaa enemmän tunteita oppilaissa on herättänyt yhteiskuntaluokkien ja sukupuolten välinen epätasa-arvo, jotka ovat synnyttäneet voimakkaita epäoikeudenmukaisuuden tunteita.
Oppilaiden teksteissä tunteet ja ajatukset lomittuvat; päätelmät edeltävät tai seuraavat tunteen mainitsemista, eikä järkeä ja tunteita voi erottaa toisistaan.
Sillanpään kielen vanhahtavuus sekä lukijan omia päätelmiä kunnioittava kirjoitustyyli ja kertojan ironisuus tekivät nuorten lukukokemuksesta haastavan ja synnyttivät esteettistä etäisyyttä. Taidoiltaan 9.-luokkalaiset osoittautuivat kuitenkin reaalisina lukijoina olevan sangen lähellä implisiittistä lukijaa.