Peruskoulun 3.-6. luokan suomen kielen ja kirjallisuuden tehtävien sähköistettävyys
Aaltonen, Ulriikka (2020-11-30)
Peruskoulun 3.-6. luokan suomen kielen ja kirjallisuuden tehtävien sähköistettävyys
(30.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201220101555
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201220101555
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin kolmen alakoulun 3.–6. luokan oppikirjasarjan (Kirjakuja, Kulkuri ja Vipunen) tehtäväkirjoja ja selvitin, onko tehtäviä mahdollista sähköistää sellaisenaan tai muunneltuina. Tarkemmin paneuduin myös Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitoksen luomaan sähköiseen ViLLE-oppimisympäristöön ja sen mahdollisuuksiin tehtävien sähköistettävyydessä. Vertasin tehtäväkirjojen tehtäviä myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 vaatimuksiin opetettavista asioista. Tutkimukseni oli osa ViLLE-tutkimushanketta.
Ensin kävin läpi 12 tehtäväkirjaa ja merkitsin niistä jokaisen tehtävän sopivaan tehtävätyyppi ja opittavan asian -kategoriaan. Kategorioita loin lisää sitä mukaa, kun oli tarvetta. Tämän jälkeen minulla oli selkeä kuva siitä, millaisia tehtäviä opetetaan milläkin luokka-asteella. Teoriataustana on tietoa sähköisistä oppimateriaaleista, erilaisista oppimisympäristöistä sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ja 2014.
Tulosteni perusteella nykyään lähes kaikki tehtävät on sähköistettävissä, mutta jos sähköistettävyyttä arvioidaan automaattisen palautteen näkökulmasta, niin esimerkiksi pohdinta- ja näyttelemistehtävät sekä sisällöllisesti arvioitavat kirjoittamistehtävät eivät sovellu sähköistettäviksi. Hyvin sähköistettäviksi automaattisen palautteen näkökulmasta soveltuvat monivalinta-, poiminta-/tunnistamis- ja aukkotehtävät.
Ensin kävin läpi 12 tehtäväkirjaa ja merkitsin niistä jokaisen tehtävän sopivaan tehtävätyyppi ja opittavan asian -kategoriaan. Kategorioita loin lisää sitä mukaa, kun oli tarvetta. Tämän jälkeen minulla oli selkeä kuva siitä, millaisia tehtäviä opetetaan milläkin luokka-asteella. Teoriataustana on tietoa sähköisistä oppimateriaaleista, erilaisista oppimisympäristöistä sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ja 2014.
Tulosteni perusteella nykyään lähes kaikki tehtävät on sähköistettävissä, mutta jos sähköistettävyyttä arvioidaan automaattisen palautteen näkökulmasta, niin esimerkiksi pohdinta- ja näyttelemistehtävät sekä sisällöllisesti arvioitavat kirjoittamistehtävät eivät sovellu sähköistettäviksi. Hyvin sähköistettäviksi automaattisen palautteen näkökulmasta soveltuvat monivalinta-, poiminta-/tunnistamis- ja aukkotehtävät.