"Etsä oo joku vanha toimittajanreuhka Soundista?" Intermediaalista parodiaa Kummeli-sketsisarjassa 1991-1994.
Kuusipalo, Vilppu (2020-11-04)
"Etsä oo joku vanha toimittajanreuhka Soundista?" Intermediaalista parodiaa Kummeli-sketsisarjassa 1991-1994.
Kuusipalo, Vilppu
(04.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120399377
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120399377
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee Kummeli-sketsisarjassa vuosina 1991-1994 ilmeneviä intermediaalisia viittauksia ajankohtaisiin musiikki- ja elokuvailmiöihin. Kummeli nousi näinä vuosina Yle TV2 –kanavalla esitettyjen neljän ensimmäisen tuotantokautensa aikana ennennäkemättömän suosittuun asemaan, johon yksikään suomalainen televisio-ohjelma ei ollut aiemmin noussut. Suosiota on selitetty muun muassa Kummelin käsittelemien aihealueiden arkisuudella ja ohjelman amatöörimäisyydellä verrattuna muihin aikakautensa huumoriohjelmiin. Tässä tutkimuksessa problematisoin Kummelin oletettua amatöörimäisyyttä ja kysyn, millaisen kuvan Kummeli itse antaa sijoittumisestaan kulttuurihierarkiaan, ja mille Kummelin intermediaalisissa sketseissä nauretaan. Tutkimukseni on kontekstualisoivaa sisällönanalyysiä. Alkuperäislähteenäni käytän yhteensä 22:a Kummeli-jaksoa. Lähestymistapani on ilmiökeskeinen, ja hyödynnän tutkimuksessani monipuolisesti aikalaismediaa ja muistelma-aineistoa liittääkseni tutkimani Kummeli-sketsit kommentoimiinsa ilmiöihin 1990-luvun alun kulttuurissa. Käytän parodian tulkitsemisessa apuna kulttuurihistorioitsija Anu Korhosen käsittelyä huumorista historiantutkijan tutkimuskohteena sekä mediatutkija Dan Harriesin erittelyä elokuvissa
käytetyistä parodian metodeista. Kummelin parodia kohdistuu monenlaisiin piirteisiin aikakautensa elokuva- ja musiikkimaailmassa, ja ohjelmassa nähdään viittauksia niin yksittäisiin henkilöihin, yhtyeisiin, elokuviin, televisio-ohjelmiin kuin aikakauslehdistössä käytyihin keskusteluihin. Parodioimalla korkeakulttuuriin luettavia mediatekstejä sekä aikansa Yleisradion sivistyksellisiä ihanteita ja näiden vaikutusta televisiotarjontaan Kummeli korostaa omaa altavastaajan asemaansa kulttuurihierarkiassa. Toisaalta Kummeli osoittaa oman ammattimaisuutensa ja asiantuntijuutensa lukuisissa musiikkiaiheisissa sketseissä, jotka kommentoivat monipuolisesti aikansa musiikkikentän tekijöitä ja ilmiöitä.
käytetyistä parodian metodeista. Kummelin parodia kohdistuu monenlaisiin piirteisiin aikakautensa elokuva- ja musiikkimaailmassa, ja ohjelmassa nähdään viittauksia niin yksittäisiin henkilöihin, yhtyeisiin, elokuviin, televisio-ohjelmiin kuin aikakauslehdistössä käytyihin keskusteluihin. Parodioimalla korkeakulttuuriin luettavia mediatekstejä sekä aikansa Yleisradion sivistyksellisiä ihanteita ja näiden vaikutusta televisiotarjontaan Kummeli korostaa omaa altavastaajan asemaansa kulttuurihierarkiassa. Toisaalta Kummeli osoittaa oman ammattimaisuutensa ja asiantuntijuutensa lukuisissa musiikkiaiheisissa sketseissä, jotka kommentoivat monipuolisesti aikansa musiikkikentän tekijöitä ja ilmiöitä.