Ennakkokäsitysten yhteys lukemisen aikaiseen tunneviriämiseen ja luetun ymmärtämiseen
Huuskonen, Ville (2020-11-03)
Ennakkokäsitysten yhteys lukemisen aikaiseen tunneviriämiseen ja luetun ymmärtämiseen
(03.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120399218
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120399218
Tiivistelmä
Ennakkokäsitykset vaikuttavat siihen, miten uutta tietoa vastaanotetaan. Tekstit herättävät erilaisia tunnereaktiota riippuen siitä, miten hyvin ne vastaavat lukijan aiempia uskomuksia. Tunnerektiot puolestaan voivat vaikuttaa siihen, miten tekstejä luetaan ja ymmärretään. Näiden prosessien ymmärtäminen on tärkeää esimerkiksi silloin, jos halutaan vaikuttaa ihmisten terveyskäyttäytymiseen tai muuttaa haitallisiksi arvioituja asenteita.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten lukijan ennakkokäsitykset vaikuttavat tekstien lukemiseen ja lukemisen aikana tapahtuvaan tunneviriämiseen. Koehenkilöt (n=30) täyttivät ensin kyselyn, jossa kartoitettiin heidän rokoteasenteitaan. Tämän jälkeen he lukivat tekstejä, joissa esitettiin rokotteet joko myönteisessä tai kielteisessä valossa. Lukemisen aikana lukijoiden silmänliikkeet rekisteröitiin. Autonomisen hermoston aktivaatiota mitattiin ihon sähkönjohtavuuden muutoksista. Lukemisen jälkeen osallistujat arvioivat kyselyllä omaa tunnetilaansa. Tekstien ymmärtämistä mitattiin muistitehtävällä.
Tutkimuksessa havaittiin, että rokotemyönteiset tekstit aiheuttivat rokotemyönteisissä osallistujissa enemmän autonomisen hermoston aktivaatiota kuin rokotevastaiset tekstit ja he kokivat nämä tekstit viihdyttävämpinä ja innostavampina. Tämä viittaa siihen, että uskomusten mukaiset tekstit vaikuttavat tunnetasolla voimakkaammin kuin tekstit, jotka koetaan uskomusten vastaisiksi. Havainnot selittyvät mahdollisesti sillä, että uskomusten vastaisiin teksteihin suhtaudutaan tunnetasolla uskomusten mukaisia tekstejä välinpitämättömämmin.
Havaittu aiempien uskomusten vaikutus tunneviriämiseen tulisi huomioida silloin, kun halutaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Jos tekstit koetaan omien uskomusten vastaisiksi, ne eivät välttämättä herätä lukijassaan sellaista tunneviriämistä, joka saisi heidät suhtautumaan niihin vakavasti. Esimerkiksi terveysasenteisiin vaikutettaessa tulisi pyrkiä siihen, että viestin vastaanottaja voi kokea sanottavan olevan linjassa tärkeimpien uskomustensa kanssa ja sanoman siten tunnetasolla myönteisesti virittävä ja vakavasti otettava.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten lukijan ennakkokäsitykset vaikuttavat tekstien lukemiseen ja lukemisen aikana tapahtuvaan tunneviriämiseen. Koehenkilöt (n=30) täyttivät ensin kyselyn, jossa kartoitettiin heidän rokoteasenteitaan. Tämän jälkeen he lukivat tekstejä, joissa esitettiin rokotteet joko myönteisessä tai kielteisessä valossa. Lukemisen aikana lukijoiden silmänliikkeet rekisteröitiin. Autonomisen hermoston aktivaatiota mitattiin ihon sähkönjohtavuuden muutoksista. Lukemisen jälkeen osallistujat arvioivat kyselyllä omaa tunnetilaansa. Tekstien ymmärtämistä mitattiin muistitehtävällä.
Tutkimuksessa havaittiin, että rokotemyönteiset tekstit aiheuttivat rokotemyönteisissä osallistujissa enemmän autonomisen hermoston aktivaatiota kuin rokotevastaiset tekstit ja he kokivat nämä tekstit viihdyttävämpinä ja innostavampina. Tämä viittaa siihen, että uskomusten mukaiset tekstit vaikuttavat tunnetasolla voimakkaammin kuin tekstit, jotka koetaan uskomusten vastaisiksi. Havainnot selittyvät mahdollisesti sillä, että uskomusten vastaisiin teksteihin suhtaudutaan tunnetasolla uskomusten mukaisia tekstejä välinpitämättömämmin.
Havaittu aiempien uskomusten vaikutus tunneviriämiseen tulisi huomioida silloin, kun halutaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Jos tekstit koetaan omien uskomusten vastaisiksi, ne eivät välttämättä herätä lukijassaan sellaista tunneviriämistä, joka saisi heidät suhtautumaan niihin vakavasti. Esimerkiksi terveysasenteisiin vaikutettaessa tulisi pyrkiä siihen, että viestin vastaanottaja voi kokea sanottavan olevan linjassa tärkeimpien uskomustensa kanssa ja sanoman siten tunnetasolla myönteisesti virittävä ja vakavasti otettava.