Suomi - kartellien luvattu maa? Kartellilainsäädännön kehitys Suomessa ennen Euroopan unioniin liittymistä
Kinnunen, Emilia (2020-11-03)
Suomi - kartellien luvattu maa? Kartellilainsäädännön kehitys Suomessa ennen Euroopan unioniin liittymistä
(03.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201209100034
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201209100034
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on kartellilainsäädännön kehitys Suomessa vuosien 1958-1992 välillä eli ennen Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kartelleja koskeva lainsäädäntö on kehittynyt Suomessa. Tarkoituksena on liittää työ yhteiskunnalliseen kontekstiin ja sen avulla selvittää myös, miksi lainsäädäntöä on kehitetty siten kuin on tehty. Keskeisimpiä lähteitä ovat lakien esityöt, kilpailuoikeutta koskevat lait vuosilta 1958, 1964, 1973, 1988 ja 1992, oikeus- ja taloustieteelliset julkai-sut, sekä kilpailuviranomaisen julkaisemat lehdet vuosilta 1964-1988.
Suomen kartellilainsäädäntö kehittyi kaikkien kartellien sallimisesta niiden tapauskohtai-sen kieltämisen kautta kaikkien kartellien kieltämiseen. Ensimmäinen kartellilaki perustui kartellien julkisuuteen, eikä se sisältänyt konkreettisia keinoja puuttua kartelleihin, vaan kartellien uskottiin vähenevän niiden julkisuuden myötä. Poikkeuksen muodostivat tar-jouskartellit, jotka kiellettiin jo ensimmäisessä laissa. Vuosien 1964-1988 lakien nojalla sellaiset kartellit olivat kiellettyjä, joilla oli vahingollisia vaikutuksia. Vuonna 1992 kartellit kiellettiin kokonaan.
Tutkimuksen perusteella Suomen kartelleja koskeva lainsäädäntö kehittyi vahvasti yritys-ten ehdoilla, koska Suomen valtion intressit olivat yhtenevät suurten kartellisoituneiden vientiyritysten kanssa. Lainsäädännön kehitystä ohjasivat myös kansainväliset vaikutteet. Etenkin ensimmäisten lakien osalta merkittävimpänä vaikuttajana oli Ruotsin vastaava lainsäädäntö, kun taas myöhemmin länsieurooppalaisen integraatioon yhä tiiviimpi liitty-minen vahvisti Euroopan yhteisön (EY) oikeuden merkitystä ja vaikutusta Suomessa. Suomen integraatiokehitystä länteen hidasti erityisesti Suomen suhde Neuvostoliittoon, minkä vuoksi myös kilpailuoikeuden yhtenäistyminen EY:n kanssa tapahtui hitaasti. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomen kilpailulainsäädäntö harmonisoitiin EY-oikeuden kanssa Suomen liittyessä ensin Euroopan talousalueeseen ja sitten Euroopan unioniin.
Suomen kartellilainsäädäntö kehittyi kaikkien kartellien sallimisesta niiden tapauskohtai-sen kieltämisen kautta kaikkien kartellien kieltämiseen. Ensimmäinen kartellilaki perustui kartellien julkisuuteen, eikä se sisältänyt konkreettisia keinoja puuttua kartelleihin, vaan kartellien uskottiin vähenevän niiden julkisuuden myötä. Poikkeuksen muodostivat tar-jouskartellit, jotka kiellettiin jo ensimmäisessä laissa. Vuosien 1964-1988 lakien nojalla sellaiset kartellit olivat kiellettyjä, joilla oli vahingollisia vaikutuksia. Vuonna 1992 kartellit kiellettiin kokonaan.
Tutkimuksen perusteella Suomen kartelleja koskeva lainsäädäntö kehittyi vahvasti yritys-ten ehdoilla, koska Suomen valtion intressit olivat yhtenevät suurten kartellisoituneiden vientiyritysten kanssa. Lainsäädännön kehitystä ohjasivat myös kansainväliset vaikutteet. Etenkin ensimmäisten lakien osalta merkittävimpänä vaikuttajana oli Ruotsin vastaava lainsäädäntö, kun taas myöhemmin länsieurooppalaisen integraatioon yhä tiiviimpi liitty-minen vahvisti Euroopan yhteisön (EY) oikeuden merkitystä ja vaikutusta Suomessa. Suomen integraatiokehitystä länteen hidasti erityisesti Suomen suhde Neuvostoliittoon, minkä vuoksi myös kilpailuoikeuden yhtenäistyminen EY:n kanssa tapahtui hitaasti. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomen kilpailulainsäädäntö harmonisoitiin EY-oikeuden kanssa Suomen liittyessä ensin Euroopan talousalueeseen ja sitten Euroopan unioniin.