Yleisistä lääkeaineista yhteiskunnan viholliseksi : huumeiden käytön stigman ilmeneminen Suomessa
Helva, Ilmari (2020-11-05)
Yleisistä lääkeaineista yhteiskunnan viholliseksi : huumeiden käytön stigman ilmeneminen Suomessa
(05.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101250
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101250
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee huumeiden käyttöön liittyvän negatiivisen leiman eli stigman ilmenemistä Suomessa ajan saatossa, keskittyen etenkin viime vuosikymmeniin ja eri toimijatahoihin. Monet nykyisin laittomat huumausaineet ovat olleet aiemmin yleisessä lääkintäkäytössä, mikä kuvastaa huumeiden käyttöön asennoitumisen sosiaalista luonnetta. Huumeiden käytön stigma ylläpitää negatiivista suhtautumista myös huumeiden käyttäjiä kohtaan, mikä vaikuttaa kielteisesti heidän hyvinvointiinsa ja syrjäyttää heitä yhteiskunnasta.
Tutkielma hyödyntää virallisia kyselytutkimuksia, eduskunnan keskusteluja, nettikeskusteluja, lehtikirjoituksia sekä aiempaa tutkimuskirjallisuutta kartoittaakseen eri toimijoiden suhtautumistapoja huumeiden käyttöön ja näiden yhteyttä huumeiden käytön stigmaan.
Analyysin perusteella huumeiden käytön stigma ilmenee kaikkien toimijatahojen suunnalta. Se näyttää vakiinnuttaneen asemansa Suomessa pitkälti käytön kriminalisoinnin myötä, jonka seurauksena huumeiden käyttäjistä on tehty rikollisia ja ihmisten mielikuvissa huonoja ihmisiä. Huumeista on muodostettu laillisista huumausaineista sekä lääkkeistä poikkeava erillinen kategoria, minkä takia niihin suhtaudutaan usein tunnepitoisesti rationaalisen keskustelun sijaan.
Huumeiden käytön stigma ylläpitää osaltaan nykyistä huumeongelmaa aiheuttaen polarisoitunutta keskustelua ja hidastaen muutoksia huumepolitiikkaan sekä asenneilmapiiriin. Siksi ymmärtäväisempi ja asiapitoisempi lähestymistapa huumeiden käyttäjiä kohtaan sekä huumausaineiden käytön dekriminalisointi voisivat lievittää stigmaa. Näin saatettaisiin vähentää kysyntää laittomilla huumausainemarkkinoilla Suomen nykyistä huumepolitiikkaa tehokkaammin.
Tutkielma hyödyntää virallisia kyselytutkimuksia, eduskunnan keskusteluja, nettikeskusteluja, lehtikirjoituksia sekä aiempaa tutkimuskirjallisuutta kartoittaakseen eri toimijoiden suhtautumistapoja huumeiden käyttöön ja näiden yhteyttä huumeiden käytön stigmaan.
Analyysin perusteella huumeiden käytön stigma ilmenee kaikkien toimijatahojen suunnalta. Se näyttää vakiinnuttaneen asemansa Suomessa pitkälti käytön kriminalisoinnin myötä, jonka seurauksena huumeiden käyttäjistä on tehty rikollisia ja ihmisten mielikuvissa huonoja ihmisiä. Huumeista on muodostettu laillisista huumausaineista sekä lääkkeistä poikkeava erillinen kategoria, minkä takia niihin suhtaudutaan usein tunnepitoisesti rationaalisen keskustelun sijaan.
Huumeiden käytön stigma ylläpitää osaltaan nykyistä huumeongelmaa aiheuttaen polarisoitunutta keskustelua ja hidastaen muutoksia huumepolitiikkaan sekä asenneilmapiiriin. Siksi ymmärtäväisempi ja asiapitoisempi lähestymistapa huumeiden käyttäjiä kohtaan sekä huumausaineiden käytön dekriminalisointi voisivat lievittää stigmaa. Näin saatettaisiin vähentää kysyntää laittomilla huumausainemarkkinoilla Suomen nykyistä huumepolitiikkaa tehokkaammin.