Puvun valta ja vallananastus pukeutumisella Carolly Ericksonin romaanissa The Hidden Diary of Marie Antoinette

Abstract

Tutkielmani keskittyy Carolly Ericksonin teokseen The Hidden Diary of Marie Antoinette (2005), joka on päiväkirjaromaani Ranskan kuningattaren, Marie Antoinetten (1755–1793), elämästä. Vertailen tutkielmassani puvun ja ruumiin valtaa, ja pohdin, onko ruumis alisteinen puvun vallalle. Tarkastelen myös, voiko pukeutumisella anastaa valtaa romaanissa. Keskityn tutkielmassani naisten pukeutumiseen valistuksen ajalla, sillä heillä oli 1700-luvulla miehiä alisteisempi asema Ranskan yhteiskunnassa. Kiinnostavaksi tutkimuskysymykseni kehyksessä tulee erityisesti hovimuoti. Keskityn tutkielmassani Ranskan hoviin Versailles’ssa, sillä se toimii romaanin päämiljöönä. Puvun valtaa tutkiessani tärkeäksi tulevat hovietiketti ja yhteiskunnan asettamat normitukset, jotka vaikuttavat romaanin henkilöiden pukeutumiseen. Pohdin tutkielmassani hovietiketin stabiilisuutta sekä rajoittavuutta. Tutkin, miten puku tuottaa tottelevaista ruumista. Tarkastelen myös, millainen on puvun ja ruumiin suhde Ranskan suuressa vallankumouksessa. Pohdin, tuoko tasavaltalainen puku kansalaisille valtaa, vai ovatko hekin yhteiskunnan normien alaisia pyrkiessään muuttamaan yhteiskuntaa.

Tutkielmani on luonteeltaan teoreettinen, ja teoriapohjanani toimivat Michel Foucault’n teos Surveiller et punir: Naissance de la prison (1975) sekä käsitteet biovalta ja tottelevainen ruumis. Teoriapohjanani toimii myös muodin sosiologia, jonka tarkastelussa tärkeimmäksi tulee René Königin teos The Restless Image, Sociology of Fashion (1973). Tutkielmani käsittelee tämän lisäksi feminististä teoriaa sekä sukupuolen tutkimusta. Tarkastelen sukupuolta ja pukeutumista performanssina Judith Butlerin performanssiteorian pohjalta. Pohdin, tuoko pukeutumisen performatiivisuus valtaa romaanin naisille. Tutkielmani painottuu myös historiallisiin lähteisiin sekä aikalaislähteisiin. Romaanin pukujen tutkimisen ohessa tarkastelen 1700-luvun muotia kulttuurihistoriallisesti.

Tutkielmani tuloksena pukeutuminen ei ole täysin vapaata toimintaa romaanissa, sillä aikalaisetiketti ja yhteiskunnan normitukset sanelivat puvun ulkoasun ja muokkasivat näin subjektin ruumista. Näyttävä pukeutuminen ei takaa naisille valta-asemaa romaanissa. Muodinmukaisella puvulla he kietoutuvat yhä tiukemmin puvun vallan otteeseen kiinni. Vallankumouksessa ruumis on alisteinen tasavaltalaisen puvun vallalle. Suhteutin tutkielmani tulosten perusteella tehtyjä päätelmiäni nykypäivään, ja näen pukeutumisen olevan säädeltyä yhä tänä päivänä. Ruumiit ovat puvun jatkuvan vallan alla, vaikka puku on ajan saatossa muuttunut ulkomuodoltaan.