Oppilaiden koskettaminen opetus- ja ohjaustilanteissa : Koskettamisen tavat ja merkitykset luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien näkökulmista
Koski, Hanna; Kunnas, Noora (2020-11-09)
Oppilaiden koskettaminen opetus- ja ohjaustilanteissa : Koskettamisen tavat ja merkitykset luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien näkökulmista
Koski, Hanna
Kunnas, Noora
(09.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201209100094
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201209100094
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien suhtautumista
oppilaisiin koskettamiseen opetus- ja ohjaustilanteissa. Lisäksi kartoitettiin heidän käyttämiään kosketustapoja ja sitä, millaisissa tilanteissa he koskettivat oppilaitaan. Tutkimukseen osallistui 43 luokanopettajaa ja 84 koulunkäynninohjaajaa (N=127). Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka perustui kahteen aiempaan tutkimukseen (Gillentine ja Owen 2011; Tu, Wang ja Yao 2019). Lisäksi kyselylomaketta täydennettiin tutkijoiden muodostamilla kysymyksillä. Kyselylomakkeessa selvitettiin opetus- ja ohjaustilanteissa tapahtuvan koskettamisen merkityksiä kolmen ulottuvuuden avulla, joita olivat (1) huolenpidollinen ja hoivaava, (2) kasvatuksellinen ja (3) kontrolloiva kosketus. Lisäksi kyselylomake sisälsi kolme avointa kysymystä oppilaan aloittamasta kosketuksesta, kosketuksen tärkeydestä sekä oppiaineen yhteydestä koskettamiseen. Tutkimus toteutettiin keväällä 2020 sähköisellä Webropol -kyselylomakkeella, johon osallistujat vastasivat omilla laitteillaan sekä omalla ajallaan. Tutkimustulokset osoittivat, että luokanopettajat ja koulunkäynninohjaajat koskettivat oppilaitaan eniten käteen, olkapäähän, selkään ja päähän sekä halasivat heitä. Vähiten osallistujat pitivät oppilaita sylissä. Ammattiryhmien välillä oli eroja kosketustilanteissa toimimisessa siten, että koulunkäynninohjaajat koskettivat oppilaita näissä tilanteissa luokanopettajia enemmän. Luokanopettajat ja koulunkäynninohjaajat suhtautuivat oppilaisiin koskettamiseen myönteisesti. Myönteisimmin suhtauduttiin (1) huolenpidolliseen ja hoivaavaan sekä (3) kontrolloivaan koskettamiseen. Suhtautumisessa (1) huolenpidolliseen ja hoivaavaan sekä (2) kasvatukselliseen koskettamiseen ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero siten, että koulunkäynninohjaajat suhtautuivat kumpaankin ulottuvuuteen luokanopettajia myönteisemmin. Kosketusta pidettiin osallistujien mukaan tärkeänä ja sitä käytettiin opetus- ja ohjaustilanteissa oppilaan oppimisen tukemiseksi, rauhoittamiseksi ja osoittamaan välittämistä. Tutkimus antaa tärkeää tietoa luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien koskettamisen tavoista sekä niille annetuista merkityksistä. Koulunkäynninohjaajat suhtautuivat koskettamiseen luokanopettajia myönteisemmin sekä he myös koskettivat eri tilanteissa usein luokanopettajia enemmän. Tämä havainto on mielenkiintoinen, sillä esimerkiksi järjestyksenpidon näkökulmasta koulunkäynninohjaajilla ei ole oikeutta koskettaa oppilasta. Vastaavasti luokanopettajilla on oikeus koskettaa oppilaita ja he myös pitivät sitä tämän tutkimuksen valossa velvollisuutenaan. Tulevaisuuden kannalta olisikin tärkeää tutkia aihetta myös lasten näkökulmasta, sillä kokemukset kosketuksesta ovat hyvin subjektiivisia.
oppilaisiin koskettamiseen opetus- ja ohjaustilanteissa. Lisäksi kartoitettiin heidän käyttämiään kosketustapoja ja sitä, millaisissa tilanteissa he koskettivat oppilaitaan. Tutkimukseen osallistui 43 luokanopettajaa ja 84 koulunkäynninohjaajaa (N=127). Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka perustui kahteen aiempaan tutkimukseen (Gillentine ja Owen 2011; Tu, Wang ja Yao 2019). Lisäksi kyselylomaketta täydennettiin tutkijoiden muodostamilla kysymyksillä. Kyselylomakkeessa selvitettiin opetus- ja ohjaustilanteissa tapahtuvan koskettamisen merkityksiä kolmen ulottuvuuden avulla, joita olivat (1) huolenpidollinen ja hoivaava, (2) kasvatuksellinen ja (3) kontrolloiva kosketus. Lisäksi kyselylomake sisälsi kolme avointa kysymystä oppilaan aloittamasta kosketuksesta, kosketuksen tärkeydestä sekä oppiaineen yhteydestä koskettamiseen. Tutkimus toteutettiin keväällä 2020 sähköisellä Webropol -kyselylomakkeella, johon osallistujat vastasivat omilla laitteillaan sekä omalla ajallaan. Tutkimustulokset osoittivat, että luokanopettajat ja koulunkäynninohjaajat koskettivat oppilaitaan eniten käteen, olkapäähän, selkään ja päähän sekä halasivat heitä. Vähiten osallistujat pitivät oppilaita sylissä. Ammattiryhmien välillä oli eroja kosketustilanteissa toimimisessa siten, että koulunkäynninohjaajat koskettivat oppilaita näissä tilanteissa luokanopettajia enemmän. Luokanopettajat ja koulunkäynninohjaajat suhtautuivat oppilaisiin koskettamiseen myönteisesti. Myönteisimmin suhtauduttiin (1) huolenpidolliseen ja hoivaavaan sekä (3) kontrolloivaan koskettamiseen. Suhtautumisessa (1) huolenpidolliseen ja hoivaavaan sekä (2) kasvatukselliseen koskettamiseen ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero siten, että koulunkäynninohjaajat suhtautuivat kumpaankin ulottuvuuteen luokanopettajia myönteisemmin. Kosketusta pidettiin osallistujien mukaan tärkeänä ja sitä käytettiin opetus- ja ohjaustilanteissa oppilaan oppimisen tukemiseksi, rauhoittamiseksi ja osoittamaan välittämistä. Tutkimus antaa tärkeää tietoa luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien koskettamisen tavoista sekä niille annetuista merkityksistä. Koulunkäynninohjaajat suhtautuivat koskettamiseen luokanopettajia myönteisemmin sekä he myös koskettivat eri tilanteissa usein luokanopettajia enemmän. Tämä havainto on mielenkiintoinen, sillä esimerkiksi järjestyksenpidon näkökulmasta koulunkäynninohjaajilla ei ole oikeutta koskettaa oppilasta. Vastaavasti luokanopettajilla on oikeus koskettaa oppilaita ja he myös pitivät sitä tämän tutkimuksen valossa velvollisuutenaan. Tulevaisuuden kannalta olisikin tärkeää tutkia aihetta myös lasten näkökulmasta, sillä kokemukset kosketuksesta ovat hyvin subjektiivisia.