Todellisuus on harha, jonka jokainen näkee : maaginen realismi kotimaisessa kirjallisuudessa
Levola, Roosa (2020-11-06)
Todellisuus on harha, jonka jokainen näkee : maaginen realismi kotimaisessa kirjallisuudessa
Levola, Roosa
(06.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101214
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101214
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on maaginen realismi kotimaisessa 2010-luvun kirjallisuudessa. Maaginen realismi on kotimaisessa kirjallisuudessa toistaiseksi vielä vähän tutkittu genre, joka sekoitetaan herkästi fantasiaan tai muihin spekulatiivisen fiktion alalajeihin, kuten esimerkiksi uuskummaan. Maagisen realismin genre on leimautunut erityisesti latinalaisamerikkalaiseen kirjallisuuteen, vaikka genren kirjallisuutta esiintyy kaikkialla maailmassa. Kotimaisen kirjallisuuden kentällä käytetään herkemmin nimityksiä uuskumma tai reaalifantasia. Tutkielmassani esitän, miksi nämä samankaltaiset genret on syytä erottaa toisistaan, ja minkälaisia tulkinnallisia näkökulmia maaginen realismi genrenä tarjoaa.
Tutkimuksessani tarkastelen kolmea romaania: Leena Krohnin Daturaa (2001), Pajtim Statovcin Kissani Jugoslaviaa (2014) ja J.P. Laitisen Lumetta (2019). Tutkimani teokset ovat keskenään hyvin erilaisia, eikä maaginen realismi siksi näyttäydy niissä yhteneväisellä tavalla. Tutkin ja analysoin teoksissa niitä kohtia, jotka kussakin romaanissa nousevat esiin.
Käytän maagisen realismin genreteorian pohjana Wendy B. Farisin ja Lois Parkinson Zamoran listaamia maagiselle realismille tyypillisiä piirteitä. Lähtöhypoteesini mukaan näitä piirteitä löytyy myös kotimaisesta kirjallisuudesta, joskaan en oleta kaikkien piirteiden toteutuvan ja toisaalta jätän tutkielmassani tilaa myös listan ulkopuolisille piirteille. Kissani Jugoslavian kohdalla merkityksellisiksi näkökulmiksi nousevat maagisen realismin genreteorian lisäksi eläinfilosofia ja posthumanismi ja Lumeen kohdalla puolestaan jälkiklassinen narratologia.
Analyysissani keskeisimmäksi maagista realismia tuottavaksi tekijäksi kaikissa tutkimissani teoksissa nousee konventioiden purkaminen. Konventioita puretaan teoksissa hyvin erilaisin tavoin, mutta yhteistä kaikille on se, että perinteisiä ja juurtuneita ajatustapoja haastavat asiat, henkilöhahmot ja tapahtumat teoksissa tuottavat magiikkaa muutoin realistisen kerronnan keskelle.
Tutkimuksessani tarkastelen kolmea romaania: Leena Krohnin Daturaa (2001), Pajtim Statovcin Kissani Jugoslaviaa (2014) ja J.P. Laitisen Lumetta (2019). Tutkimani teokset ovat keskenään hyvin erilaisia, eikä maaginen realismi siksi näyttäydy niissä yhteneväisellä tavalla. Tutkin ja analysoin teoksissa niitä kohtia, jotka kussakin romaanissa nousevat esiin.
Käytän maagisen realismin genreteorian pohjana Wendy B. Farisin ja Lois Parkinson Zamoran listaamia maagiselle realismille tyypillisiä piirteitä. Lähtöhypoteesini mukaan näitä piirteitä löytyy myös kotimaisesta kirjallisuudesta, joskaan en oleta kaikkien piirteiden toteutuvan ja toisaalta jätän tutkielmassani tilaa myös listan ulkopuolisille piirteille. Kissani Jugoslavian kohdalla merkityksellisiksi näkökulmiksi nousevat maagisen realismin genreteorian lisäksi eläinfilosofia ja posthumanismi ja Lumeen kohdalla puolestaan jälkiklassinen narratologia.
Analyysissani keskeisimmäksi maagista realismia tuottavaksi tekijäksi kaikissa tutkimissani teoksissa nousee konventioiden purkaminen. Konventioita puretaan teoksissa hyvin erilaisin tavoin, mutta yhteistä kaikille on se, että perinteisiä ja juurtuneita ajatustapoja haastavat asiat, henkilöhahmot ja tapahtumat teoksissa tuottavat magiikkaa muutoin realistisen kerronnan keskelle.