Miten verkkorekisterit rakentuvat? Kielenpiirteiden vaihtelun tutkimus moniulotteisen rekisterianalyysin avulla
Andersson, Ida (2020-11-10)
Miten verkkorekisterit rakentuvat? Kielenpiirteiden vaihtelun tutkimus moniulotteisen rekisterianalyysin avulla
(10.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201209100069
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201209100069
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen verkkorekisterien vaihtelua. Menetelmänä käytän moniulotteista rekisterianalyysia. Tutkimukseni aineistona on Finnish Internet Parsebank -korpuksen osakorpus, joka koostuu 656 verkossa avoimesti saatavilla olevasta tekstistä. Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa, millaisia kielenpiirteiden ryhmiä ja niiden muodostamia vuorovaikutuksellisia ulottuvuuksia aineistostani voi menetelmän avulla tunnistaa. Tutkin, millaisia vuorovaikutuksellisia funktioita verkkoteksteistä löytyy ja miten ne suhteutuvat verkossa esiintyviin tekstien rekistereihin. Tutkin myös, miten eri verkkorekisterit eroavat toisistaan ja mitä yhteistä niillä on.
Tutkimukseni painottuu vahvasti verkkorekisterien eli verkossa esiintyvien tekstilajien tutkimukseen. Tutkimusaihe on tärkeä paitsi siksi, että verkko eli world wide web on nykypäivänä merkittävässä osassa ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja tiedonsaannissa, myös siksi että verkkorekisterien laajempi vertaileva tutkimus on suomen kielen tutkimusperinteessä vasta alkamassa.
Käytän tutkimusmenetelmänä moniulotteista rekisterianalyysiä, joka hyödyntää tilastotieteellistä menetelmää, jota kutsutaan faktorianalyysiksi. Moniulotteisessa rekisterianalyysissä tilastotieteelliset tulokset analysoidaan laadullisia menetelmiä hyödyntäen. Menetelmä asettaa käytettävälle aineistolle vaatimuksia koon ja esikäsittelyn suhteen, ja siksi esittelen myös yksityiskohtaisesti käyttämäni aineiston. Tutkimusmenetelmän vuoksi tutkimus lukeutuu myös korpuslingvistiikan piiriin. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä käytän tekstilajitutkimuksen tutkimusperinteessä tehtyjä määrittelyjä ja tilastollisten tulosten analyysissa hyödynnän suomen kielen kieliopillista kuvausta.
Tutkimukseni tuloksena tunnistin kuusi vuorovaikutuksellisia funktioita kuvaavaa kielellistä ulottuvuutta, jotka ilmenevät eri tavoin aineiston rekistereissä. Ulottuvuuksien kuvaamien funktioiden tunnistamisessa hyödynsin kielenpiirteistä aiemmin tehtyjä kieliopillisia määritelmiä. Tutkimuksessa tunnistetut kuusi ulottuvuutta ilmentää pohdintaa, informatiivista ja kertovaa kuvausta, potentiaalin kuvausta ja aktuaalisuutta, selostusta, ominaisuuksien kuvailua sekä puhuttelevaa ja tilastoivaa kerrontaa. Ulottuvuudet kuvaavat kattavasti eri vuorovaikutuksen muotoja: muun muassa kielenkäyttäjän tulkinnan ja ajattelun välittämistä, kerrontaa, mahdollisuuksien kuvaamista ja kielenkäyttäjien välisen suhteen vahvistamista. Ulottuvuuksissa nousivat esiin myös henkilökohtaisen kerronnan ja etäisen, asioita ulkopuolelta tarkastelevan, kerronnan muodot.
Tekemäni tutkimuksen perusteella eri rekisterit korostuvat eri ulottuvuuksissa, mikä kertoo siitä, että ulottuvuuksien edustamat vuorovaikutukselliset funktiot ovat ominaisia eri rekistereille. Osa rekistereistä on ulottuvuuksien näkökulmasta läheisessä suhteessa toisiinsa, mikä herättää kysymyksen siitä, mikä onkaan rekisterijaon ydin.
Tutkimukseni painottuu vahvasti verkkorekisterien eli verkossa esiintyvien tekstilajien tutkimukseen. Tutkimusaihe on tärkeä paitsi siksi, että verkko eli world wide web on nykypäivänä merkittävässä osassa ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja tiedonsaannissa, myös siksi että verkkorekisterien laajempi vertaileva tutkimus on suomen kielen tutkimusperinteessä vasta alkamassa.
Käytän tutkimusmenetelmänä moniulotteista rekisterianalyysiä, joka hyödyntää tilastotieteellistä menetelmää, jota kutsutaan faktorianalyysiksi. Moniulotteisessa rekisterianalyysissä tilastotieteelliset tulokset analysoidaan laadullisia menetelmiä hyödyntäen. Menetelmä asettaa käytettävälle aineistolle vaatimuksia koon ja esikäsittelyn suhteen, ja siksi esittelen myös yksityiskohtaisesti käyttämäni aineiston. Tutkimusmenetelmän vuoksi tutkimus lukeutuu myös korpuslingvistiikan piiriin. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä käytän tekstilajitutkimuksen tutkimusperinteessä tehtyjä määrittelyjä ja tilastollisten tulosten analyysissa hyödynnän suomen kielen kieliopillista kuvausta.
Tutkimukseni tuloksena tunnistin kuusi vuorovaikutuksellisia funktioita kuvaavaa kielellistä ulottuvuutta, jotka ilmenevät eri tavoin aineiston rekistereissä. Ulottuvuuksien kuvaamien funktioiden tunnistamisessa hyödynsin kielenpiirteistä aiemmin tehtyjä kieliopillisia määritelmiä. Tutkimuksessa tunnistetut kuusi ulottuvuutta ilmentää pohdintaa, informatiivista ja kertovaa kuvausta, potentiaalin kuvausta ja aktuaalisuutta, selostusta, ominaisuuksien kuvailua sekä puhuttelevaa ja tilastoivaa kerrontaa. Ulottuvuudet kuvaavat kattavasti eri vuorovaikutuksen muotoja: muun muassa kielenkäyttäjän tulkinnan ja ajattelun välittämistä, kerrontaa, mahdollisuuksien kuvaamista ja kielenkäyttäjien välisen suhteen vahvistamista. Ulottuvuuksissa nousivat esiin myös henkilökohtaisen kerronnan ja etäisen, asioita ulkopuolelta tarkastelevan, kerronnan muodot.
Tekemäni tutkimuksen perusteella eri rekisterit korostuvat eri ulottuvuuksissa, mikä kertoo siitä, että ulottuvuuksien edustamat vuorovaikutukselliset funktiot ovat ominaisia eri rekistereille. Osa rekistereistä on ulottuvuuksien näkökulmasta läheisessä suhteessa toisiinsa, mikä herättää kysymyksen siitä, mikä onkaan rekisterijaon ydin.