Ensikielen vaikutus suomen kielen hahmottamiseen salakielitehtävissä
Raunio, Anniina (2020-11-12)
Ensikielen vaikutus suomen kielen hahmottamiseen salakielitehtävissä
(12.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120999970
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120999970
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan oppijan ensikielen vaikutusta toisen kielen hahmottamiseen salakielitehtävissä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten oppijan ensikieli voi vaikuttaa suomen kielen rakenteiden hahmottamiseen. Lisäksi tutkitaan, millaisia eroja voidaan osoittaa ensikielen perusteella ja onko eroissa havaittavissa johdonmukaisuutta tietyn ensikieliryhmän kohdalla. Tutkimus selittää myös sitä, miten ensikieliset suomenpuhujat suoriutuvat salakielitehtävistä verrattuna suomea toisena kielenä puhuviin oppijoihin.
Tutkimuksen osallistujina on yhteensä 13 informanttia. Informantit jakautuvat tutkimuksessa kahteen ryhmään. Suomea ensikielenään puhuvien ryhmän, eli S1-ryhmän, muodostaa 6 informanttia. Suomea toisena kielenä puhuvien ryhmän, eli S2-ryhmän, muodostaa 7 informanttia. S2-ryhmän ensikieliä ovat venäjä, espanja ja englanti.
Tutkimuksen aineisto on kerätty kahden suomen kieleen perustuvan salakielitehtävän avulla. Tehtävät ovat osa Turun yliopiston kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen materiaalia Kielestä koppi! Oppimateriaali kielitietoiseen perusopetukseen (2020). Pedagogiset tavoitteet ja sisältö säilyttäen tehtäviä on kuitenkin hiukan muokattu tutkimukselle sopivammiksi. Salakielistä toinen mittaa suomen kielen äännejärjestelmän hahmottamista ja toinen puolestaan sana- ja tavurakenteiden hahmottamista. Informantit ovat vastanneet tutkimuksen tehtäviin sähköpostin välityksellä tai Webropol-kyselynä.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisin menetelmin. Aineiston pienehkö koko tarjoaa mahdollisuuden tarkkaan analyysiin informanttien ensikieliin sekä yksilöllisiin eroihin pureutuen. Tutkimuksessa määritellään ensikieli sekä toinen kieli tutkimuksen kannalta. Lisäksi tutkimuksessa on avattu aineiston näkökulmasta merkittävien kielenpiirteiden ja rakenteiden teoriaa informanttien ensikielissä. Tutkimus pyrkii osoittamaan yhteyksiä rakenteiden ja tutkimusaineiston välillä selittäen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ensikielien vaikutus voi olla nähtävissä salakielien hahmottamisessa, mikäli se halutaan osoittaa. Tärkeänä huomiona tutkimuksessa nostetaan kuitenkin esiin yksilöllisten erojen vaikutus aineistossa. Tutkimus osoitti myös, että S2-ryhmän suomea toisena kielenä puhuvat informantit perustelevat vastauksiaan kieliopillisiin termeihin ja selityksiin nojaten. Vastaavaa kielitieteellisyyttä ei ilmennyt S1-ryhmän vastauksissa. Saatu tulos vahvistaa havaintoa siitä, että omaksuttu kieli (ensikieli) ei vaadi analyysissa tuekseen teoriaa, vaan tuloksien arviointiin riittää tunne oikeellisuudesta. Lisäksi tutkimuksen toisen salakielen, i-kielen, kohdalla kävi ilmi, että S2-ryhmä hyödynsi pohdinnassaan yhteyttä kontekstiin ja ryhmien välinen sanavaraston laajuuden ero saattaa selittää eriäviä tuloksia. Tutkimuksen kannalta on tärkeää huomata, että yksilöllisiä eroja ei voi aukottomasti yhdistää koskevaksi ensikielitaustaa. Jatkotutkimusmahdollisuuksia pohtiessa onkin otettava huomioon aineiston kasvattaminen ja ensikielien laajempi kirjo.
Tutkimuksen osallistujina on yhteensä 13 informanttia. Informantit jakautuvat tutkimuksessa kahteen ryhmään. Suomea ensikielenään puhuvien ryhmän, eli S1-ryhmän, muodostaa 6 informanttia. Suomea toisena kielenä puhuvien ryhmän, eli S2-ryhmän, muodostaa 7 informanttia. S2-ryhmän ensikieliä ovat venäjä, espanja ja englanti.
Tutkimuksen aineisto on kerätty kahden suomen kieleen perustuvan salakielitehtävän avulla. Tehtävät ovat osa Turun yliopiston kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen materiaalia Kielestä koppi! Oppimateriaali kielitietoiseen perusopetukseen (2020). Pedagogiset tavoitteet ja sisältö säilyttäen tehtäviä on kuitenkin hiukan muokattu tutkimukselle sopivammiksi. Salakielistä toinen mittaa suomen kielen äännejärjestelmän hahmottamista ja toinen puolestaan sana- ja tavurakenteiden hahmottamista. Informantit ovat vastanneet tutkimuksen tehtäviin sähköpostin välityksellä tai Webropol-kyselynä.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisin menetelmin. Aineiston pienehkö koko tarjoaa mahdollisuuden tarkkaan analyysiin informanttien ensikieliin sekä yksilöllisiin eroihin pureutuen. Tutkimuksessa määritellään ensikieli sekä toinen kieli tutkimuksen kannalta. Lisäksi tutkimuksessa on avattu aineiston näkökulmasta merkittävien kielenpiirteiden ja rakenteiden teoriaa informanttien ensikielissä. Tutkimus pyrkii osoittamaan yhteyksiä rakenteiden ja tutkimusaineiston välillä selittäen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ensikielien vaikutus voi olla nähtävissä salakielien hahmottamisessa, mikäli se halutaan osoittaa. Tärkeänä huomiona tutkimuksessa nostetaan kuitenkin esiin yksilöllisten erojen vaikutus aineistossa. Tutkimus osoitti myös, että S2-ryhmän suomea toisena kielenä puhuvat informantit perustelevat vastauksiaan kieliopillisiin termeihin ja selityksiin nojaten. Vastaavaa kielitieteellisyyttä ei ilmennyt S1-ryhmän vastauksissa. Saatu tulos vahvistaa havaintoa siitä, että omaksuttu kieli (ensikieli) ei vaadi analyysissa tuekseen teoriaa, vaan tuloksien arviointiin riittää tunne oikeellisuudesta. Lisäksi tutkimuksen toisen salakielen, i-kielen, kohdalla kävi ilmi, että S2-ryhmä hyödynsi pohdinnassaan yhteyttä kontekstiin ja ryhmien välinen sanavaraston laajuuden ero saattaa selittää eriäviä tuloksia. Tutkimuksen kannalta on tärkeää huomata, että yksilöllisiä eroja ei voi aukottomasti yhdistää koskevaksi ensikielitaustaa. Jatkotutkimusmahdollisuuksia pohtiessa onkin otettava huomioon aineiston kasvattaminen ja ensikielien laajempi kirjo.