Lasten pitkäaikaisten keskuslaskimokatetrien komplikaatiot
Laulajainen, Maija (2020-12-04)
Lasten pitkäaikaisten keskuslaskimokatetrien komplikaatiot
(04.12.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102852
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102852
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitettiin lapsipotilaiden pitkäaikaisten keskuslaskimokatetrien aiheuttamia komplikaatiota. Lähdeaineistona oli vuosina 2013–2017 tehdyt katetrin asetukset Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS). Tarkoituksena oli tutkia, mitä eri komplikaatioita ilmeni ja millä aikataululla. Muiden tekijöiden, kuten ultraäänen käytön ja pistoreitin vaikutusta komplikaatioihin, pyrittiin myös selvittämään.
Aineistoksi kerättiin sairaalan potilastietojärjestelmästä tiedot 125 lapsipotilaasta ja ilmenneet komplikaatiot kirjattiin Excel-taulukkoon. Komplikaatiot jaoteltiin niiden ilmaantumisajankohdan mukaan katetrin laiton yhteydessä ilmaantuviin komplikaatioihin, leikkaussalista poistumisen jälkeen ilmaantuviin välittömiin komplikaatioihin ja yli kymmenen vuorokauden kuluessa havaittuihin viivästyneisiin komplikaatioihin. Tutkimuksessa analysoitiin komplikaatioiden frekvenssejä ja prosenttiosuuksia sekä tehtiin ristiintaulukointia kategoristen muuttujien välillä niiden keskinäisen yhteyden selvittämiseksi.
Viiden vuoden aikana asetettiin 174 pitkäaikaista keskuslaskimokatetria lapsipotilaille. Komplikaatioita havaittiin yhteensä 134 kappaletta. Katetri jouduttiin poistamaan komplikaation vuoksi 31 %:lla. Ongelmat ilmaantuivat useimmiten viivästyneesti. Yleisimmät komplikaatiot olivat tukokset ja infektiot. Kaikkiaan tukoksia havaittiin 45 kpl (33,6 %), josta 42 kpl oli viivästyneitä komplikaatioita. Infuusioporteissa tukokset olivat yleisempiä. Infektioita ilmeni 35 kpl (26,1 %) ja näistä 30 kpl ilmeni viivästyneenä komplikaationa. Tunneloiduissa keskuslaskimokatetreissa havaittiin enemmän infektioita kuin infuusioporteissa. Viivästyneitä infektiokomplikaatioita ilmeni 16 kpl (25,0 %, n = 64) ja välittömiä infektiokomplikaatioita 4 kpl (6,3 %) tunneloiduissa keskuslaskimokatetreissa. Infuusioporteissa viivästyneitä infektiokomplikaatioita oli 14 kpl (12,7 %, n = 110) ja välittömiä infektiokomplikaatioita 1 kpl (0,9 %).
Aineistoksi kerättiin sairaalan potilastietojärjestelmästä tiedot 125 lapsipotilaasta ja ilmenneet komplikaatiot kirjattiin Excel-taulukkoon. Komplikaatiot jaoteltiin niiden ilmaantumisajankohdan mukaan katetrin laiton yhteydessä ilmaantuviin komplikaatioihin, leikkaussalista poistumisen jälkeen ilmaantuviin välittömiin komplikaatioihin ja yli kymmenen vuorokauden kuluessa havaittuihin viivästyneisiin komplikaatioihin. Tutkimuksessa analysoitiin komplikaatioiden frekvenssejä ja prosenttiosuuksia sekä tehtiin ristiintaulukointia kategoristen muuttujien välillä niiden keskinäisen yhteyden selvittämiseksi.
Viiden vuoden aikana asetettiin 174 pitkäaikaista keskuslaskimokatetria lapsipotilaille. Komplikaatioita havaittiin yhteensä 134 kappaletta. Katetri jouduttiin poistamaan komplikaation vuoksi 31 %:lla. Ongelmat ilmaantuivat useimmiten viivästyneesti. Yleisimmät komplikaatiot olivat tukokset ja infektiot. Kaikkiaan tukoksia havaittiin 45 kpl (33,6 %), josta 42 kpl oli viivästyneitä komplikaatioita. Infuusioporteissa tukokset olivat yleisempiä. Infektioita ilmeni 35 kpl (26,1 %) ja näistä 30 kpl ilmeni viivästyneenä komplikaationa. Tunneloiduissa keskuslaskimokatetreissa havaittiin enemmän infektioita kuin infuusioporteissa. Viivästyneitä infektiokomplikaatioita ilmeni 16 kpl (25,0 %, n = 64) ja välittömiä infektiokomplikaatioita 4 kpl (6,3 %) tunneloiduissa keskuslaskimokatetreissa. Infuusioporteissa viivästyneitä infektiokomplikaatioita oli 14 kpl (12,7 %, n = 110) ja välittömiä infektiokomplikaatioita 1 kpl (0,9 %).