Lukiolaiset vaikuttavina puhujina : Pitchaus-puheiden argumentaation ja multimodaalisuuden analyysi
Paloniemi, Sanni (2020-11-17)
17.11.2020
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101260
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101260
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee lukiolaisten valmiuksia vaikuttavina puhujina. Tutkin lukiolaisten kolmen minuutin pitchaus-puheista argumentointitapoja, retorisia keinoja sekä multimodaalisia vaikuttamiskeinoja. Tutkielman tavoitteena on analysoida, miten multimodaaliset keinot tukevat puheiden argumentteja ja retorisia keinoja. Tutkimuskysymyksiäni ovat: 1. Miten lukiolaiset argumentoivat pitchaus-puheissaan? Onko puheissa nähtävissä suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän argumentaatioanalyysin opetuksen vaikutus? 2. Millaisia multimodaalisia vuorovaikutuskeinoja lukiolaiset käyttävät pitchatessaan? Tukevatko keinot argumentteja, ja kuinka tarkoituksenmukaisia ne ovat?
Tutkielmani aineisto koostuu seitsemästä noin kolmen minuutin mittaisesta puhe-esityksestä. Aineisto on kerätty lukiolaisille järjestetyssä hackathon-tapahtumassa vuonna 2017. Puheet on taltioitu videoina sekä äänitteinä, joista nostan tarkasteluun litteraattiesimerkkejä ja still-kuvia.
Tutkielman taustateoriaksi esittelen argumentaatiotutkimuksen historiaa ja käytänteitä. Lisäksi tarkastelen lukion opetussuunnitelman perusteista sekä yhdestä lukion oppikirjasarjasta, mitä lukion suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärässä opetetaan argumentaatiosta ja vaikuttavasta puhumisesta. Multimodaalisia vaikuttamiskeinoja esittelen keskusteluntutkimuksen tieteenalasta käsin.
Analyysini perusteella aineistoni lukiolaiset argumentoivat vetoamalla auktoriteetteihin, faktoihin, omiin kokemuksiin sekä hyötyyn. Retorisina keinoinaan he käyttävät muun muassa inhimillistämistä, toistojen ja listojen tekemistä sekä humoristista ja nuorekasta tyyliä. Aineistoni lukiolaiset käyttävät multimodaalisia vaikuttamiskeinoja tukeakseen etenkin puheensa retorisia keinoja. Multimodaalinen viestintä siis tukee retorisia keinoja, ja yhdessä ne muodostavat sen esiintymistyylin, jolla argumentit esitetään. Totean silti tutkielmani päätelmissä, että vaikuttavan puhetaidon opetusta tarvitaan kouluissa lisää ja monipuolisemmin.
Tutkielmani aineisto koostuu seitsemästä noin kolmen minuutin mittaisesta puhe-esityksestä. Aineisto on kerätty lukiolaisille järjestetyssä hackathon-tapahtumassa vuonna 2017. Puheet on taltioitu videoina sekä äänitteinä, joista nostan tarkasteluun litteraattiesimerkkejä ja still-kuvia.
Tutkielman taustateoriaksi esittelen argumentaatiotutkimuksen historiaa ja käytänteitä. Lisäksi tarkastelen lukion opetussuunnitelman perusteista sekä yhdestä lukion oppikirjasarjasta, mitä lukion suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärässä opetetaan argumentaatiosta ja vaikuttavasta puhumisesta. Multimodaalisia vaikuttamiskeinoja esittelen keskusteluntutkimuksen tieteenalasta käsin.
Analyysini perusteella aineistoni lukiolaiset argumentoivat vetoamalla auktoriteetteihin, faktoihin, omiin kokemuksiin sekä hyötyyn. Retorisina keinoinaan he käyttävät muun muassa inhimillistämistä, toistojen ja listojen tekemistä sekä humoristista ja nuorekasta tyyliä. Aineistoni lukiolaiset käyttävät multimodaalisia vaikuttamiskeinoja tukeakseen etenkin puheensa retorisia keinoja. Multimodaalinen viestintä siis tukee retorisia keinoja, ja yhdessä ne muodostavat sen esiintymistyylin, jolla argumentit esitetään. Totean silti tutkielmani päätelmissä, että vaikuttavan puhetaidon opetusta tarvitaan kouluissa lisää ja monipuolisemmin.