Kieliympäristön vaikutus S2-oppijoiden sanaston laajuuteen

Abstract

Suomi toisena kielenä opiskelijoiden suomen kielen taitoa ja kielitaidon riittävyyttä töissä pärjäämiselle tutkivien tutkimusten määrä on kasvussa S2-tutkimuksen alalla. Yleisesti ajatellaan, että maahanmuuttajatyöntekijöillä tulisi olla tarpeeksi laaja ja työn suorittamista varten riittävä kielitaito ja sanavarasto, eikä huomioida, että kielitaitoa voitaisiin edistää työympäristössä. Oleskelu kohdemaassa ilman aktiivista päivittäistä kielenkäyttöä eri arkitilanteissa ei tue kielen kehittymistä. Ekologisesta näkökulmasta ympäristö tarjoaa suomen kielen oppimisen mahdollisuuksia, mutta tarvitaan myös henkilön omaa aktiivisuutta ja kykyä huomata tarjotut affordanssit. Formaali opetus ei tarjoa tarpeeksi aitoja mahdollisuuksia käyttää suomen kieltä, mutta oppija itse voi harjoitella kieltä informaaleissa ympäristöissä, kuten aktiviteettien kautta vapaa-aikanaan. Myös työssäkäynti tarjoaa mahdollisuuksia laajentaa sanastoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kohdekielen kieliympäristö vaikuttaa S2-oppijan sanaston laajuuteen.

Aineistona käytän Yleisten kielitutkintojen suomen keskitason testiaineistoa, jonka Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus on kerännyt ennen vuotta 2011 Yleisten kielitutkintojen korpukseen. Kohderyhmäksi valitsin venäjänkieliset informantit. Tarkastelen heidän kirjoittamiaan 80 mielipidetekstiä. Aineisto koostuu kahdesta ryhmästä. Ensimmäinen ryhmä sisältää ne informantit, jotka altistuvat kielelle päivittäin kotonaan, työssään, vapaa-aikanaan ja opiskelussa. Toinen ryhmä koostuu informanteista, joilla on rajalliset suomen kielen käyttömahdollisuudet. He käyttävät kieltä jonkun verran vapaa-aikanaan ja opiskelussa. Tutkimuksessani kiinnitän eniten huomiota työympäristön vaikutukseen sanastoon. Analyysiosassa metodina käytän leksikaalisen diversiteetin laskemista MTLD-mittarin avulla, ja vertailen molempien ryhmien MTLD-arvoja. MTLD-mittari mittaa sanaston monimuotoisuutta. Tilastollisena menetelmänä käytän monimuuttujaista lineaarista regressiota.

Tutkimukseni tulokset osoittavat, että työllisyystilanne vaikuttaa leksikaaliseen diversiteettiin. Ensimmäisen ja toisen ryhmän MTLD-arvojen vertailu osoitti, että työssäkäyvillä on korkeammat MTLD-arvot. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että koulutuksella ja työllistymistilanteella on yhteys sanaston laajuuteen. Korkeakoulutuksella on vaikutus sanaston laajuuteen, jos henkilö on työtön. Korkeakoulutetut, jotka eivät käy töissä, hallitsevat laajemmin sanastoa verrattuna niihin, jotka eivät ole korkeakoulutettuja eivätkä käy töissä. Rakentamani lineaarinen regressiomalli vahvistaa, että työllistyminen vaikuttaa sanaston laajuuteen.