Alle kouluikäisten lasten fyysisen ja toiminnallisen elinympäristön alueelliset erot ja niiden yhteys lasten painoindeksiin
Hartikainen, Anni (2020-11-18)
Alle kouluikäisten lasten fyysisen ja toiminnallisen elinympäristön alueelliset erot ja niiden yhteys lasten painoindeksiin
Hartikainen, Anni
(18.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201209100009
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201209100009
Tiivistelmä
Lasten ylipaino ja lihavuus ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, ja vuonna 2018 noin 15 % suomalaisista 2–6-vuotiasta lapsista oli vähintään ylipainoisia. Lapsuusajan lihavuus on voimakkaasti yhteydessä lasten fyysiseen, sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä itsetuntoon, jonka lisäksi lihavilla lapsilla on jopa viisi kertaa suurempi riski aikuisiän lihavuuteen kuin normaalipainoisilla lapsilla. Lasten elintapoihin, kuten liikunta- ja ruokailutottumuksiin, liittyvät valinnat ovat tutkitusti merkittäviä lihavuudelle altistavia tekijöitä. Tietoisista valinnoista huolimatta myös ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutusta elintapoihin, ja sitä kautta myös lasten lihavuuden yleistymiseen. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, onko fyysisen ja toiminnallisen elinympäristön muuttujilla yhteyttä alle kouluikäisten lasten painoindeksiin, ja esiintyykö Turussa alueellisia eroja lasten painonkehityksessä. Lasten painoindeksin sekä ylipainon ja lihavuuden alueellisten erojen analysoinnissa käytettiin Turun yliopiston kansanterveystieteen laitoksen keräämää Varsinais-Suomen syntymäkohortti -aineistoa, jossa lasten painonkehitystä oltiin seurattu BMI-SDS-arvon avulla. Fyysisen ja toiminnallisen elinympäristön muuttujia puolestaan tarkasteltiin pääsääntöisesti avointen paikkatietoaineistojen avulla. Jokaisesta ympäristömuuttujasta laskettiin paikkatietomenetelmien avulla erillinen tunnusarvo kuvaamaan lapsen lähielinympäristön piirteitä. Tilastoanalyyseja puolestaan hyödynnettiin, kun ympäristömuuttujien tunnusarvoja vertailtiin ikäpisteittäin lasten BMI-SDS-arvoon ja tutkittiin, onko muuttujien välillä tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Tutkimustulosten mukaan väljä yhdyskuntarakenne, pienemmät ilmansaasteiden pitoisuudet, suurempi maankäytön monimuotoisuus ja leikkipuistojen heikompi saavutettavuus olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä lasten korkeampaan suhteelliseen painoindeksiin. Tutkimuksen mukaan Turussa esiintyi myös alueellisia eroja lasten painonkehityksessä. Eritysesti Maaria-Paattisten suuralueella ylipainoisten ja lihavien lasten suhteellinen osuus oli korkeampi kuin muilla Turun suuralueilla. Lisäksi Varissuo, Jäkärlä ja Martti nousivat esiin suurimpina lasten ylipainon ja lihavuuden alueellisina keskittyminä. Lihavuudelle altistavien ympäristötekijöiden tunnistaminen on tärkeää, koska se mahdollistaa asuinalueiden ja elinympäristöjen kehittämisen entistä terveellisemmiksi. Overweight and obesity among children have increased considerably in recent decades and in 2018 about 15 % of Finnish children aged 2–6 were at least overweight. Childhood obesity is strongly associated with children’s physical, social and mental well-being and self-esteem, in addition to which obese children are five times more likely to become obese adults than normal weight children. Different choices related to children’s lifestyle, such as exercise and eating habits, have been studied to be significant predisposing factors for obesity. Despite conscious choices external factors can also have an impact on lifestyle and thus on the prevalence of childhood obesity. This master’s thesis examined whether the factors of the physical and functional living environment are related to the body mass index of children under school age, and whether there are regional differences in the weight development of children in Turku. The analysis of the body mass index of children and the regional differences of overweight and obesity used the data of the Southwest Finland Birth Cohort gathered by the Department of Public Health of the University of Turku, where children’s weight was monitored using the BMI z-score. The factors of the physical and functional living environment were mainly examined using open spatial datasets. A separate indicator was calculated for each environmental factor to describe the characteristics of the child’s immediate living environment by using GIS methods. Statistical analyses, in turn, were utilized to compare the indicators of the environmental factors by age with the BMI z-score of children and to examine whether there was a statistically significant relationship between the factors. According to the research results, the loose community structure, lower air pollution concentrations, greater land use diversity and weaker accessibility of playgrounds were statistically significantly related to the children’s higher BMI z-score. According to the study, there were also regional differences in children’s weight development in Turku. In the Maaria-Paattinen sub-region in particular, the relative proportion of overweight and obese children was higher than in other sub-regions in Turku. In addition, Varissuo, Jäkärlä and Martti emerged as the largest regional concentrations of overweight and obesity in children. Identifying the environmental factors that can predispose to obesity is important because it enables to develop the neighborhoods and living environment healthier.