Miesten sukunimen vaihtaminen Suomessa vuonna 1985 säädetyn sukunimilain voimassaoloaikana
Luotolahti, Anna (2020-11-24)
Miesten sukunimen vaihtaminen Suomessa vuonna 1985 säädetyn sukunimilain voimassaoloaikana
(24.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201214100575
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201214100575
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen miesten sukunimen vaihtamista vuonna 1985 säädetyn sukunimilain voimassaoloaikana eli 1.1.1986–31.12.2018. Tutkielmassa selvitän suomenkielisten sukunimien rakennetyyppien tai itä- tai länsisuomalaisen alkuperän vaikutusta sukunimen vaihtamiseen sekä uuden sukunimen valintaan. Tutkimuskohteeksi olen valinnut miesten tekemät sukunimivaihdot, sillä suuri osa naisten sukunimivaihdoista liittyy siviilisäädyn muutoksiin. Tavoitteenani on siis tarkastella erityisesti sellaisia sukunimivaihtoja, jotka eivät olisi perinteiksi hahmotettujen tapojen motivoimia.
Pyrin selvittämään, millaisia uusiksi nimiksi otetut ja pois vaihdetut sukunimet ovat rakenteeltaan ja kuinka itä- ja länsisuomalaiset sukunimet jakautuvat otettuihin ja pois vaihdettuihin sukunimiin. Lisäksi tarkastelen pois vaihdettujen sukunimien rakennetyyppien vaikutusta uusien sukunimien rakennetyyppeihin. Tarkastelen myös pois vaihdettujen sukunimien alueellisen alkuperän vaikutusta uusien sukunimien alueelliseen alkuperään.
Tutkielman aineistona hyödynnän Digi- ja väestöviraston laatimaa tilastoa, johon on koottu 300:n suomalaisen miespuolisen henkilön sukunimihistoria. Tilasto on koottu tammikuussa 2020. Aineistoon valitut henkilöt ovat kaikki äidinkieleltään suomenkielisiä ja kirjoilla Suomessa.
Metodologisena taustana hyödynnän tilastollisen tutkimuksen menetelmistä kuvailevia taulukointeja sekä ristiintaulukointia ja χ2-riippumattomuustestiä, jonka avulla tarkastellaan havaintojen mahdollista tilastollista merkitsevyyttä.
Tutkielman tulokset osoittavat, että sekä sukunimen rakennetyypillä että alueellisella alkuperällä voi olla jonkin verran merkitystä nimen vaihtamiseen. Erityisesti sukunimen yhdyssanatyyppinen tai nen-johtimellinen rakenne näyttää olevan merkityksellinen tekijä nimiä vaihdettaessa: yhdyssanatyyppiset sukunimet esiintyvät usein uusiksi otettuina sukuniminä, kun taas nen-johtimellisia sukunimiä vaihdetaan usein pois. Myös itä- ja länsisuomalaisten sukunimien kohdalla havaitaan eroja: itäsuomalaiset sukunimet ovat länsisuomalaisia sukunimiä yleisempiä pois vaihdettuina niminä. Itäsuomalaiset sukunimet ovat myös länsisuomalaisia sukunimiä harvinaisempia uusiksi otettuina sukuniminä.
Vanhan sukunimen rakennetyyppi saattaa jonkin verran vaikuttaa myös uuden sukunimen rakennetyyppiin. Myös vanhan sukunimen itä- tai länsisuomalaisella alkuperällä saattaa olla vaikutusta uuden sukunimen itä- tai länsisuomalaiseen alkuperään.
Tutkielman rakennetyyppien keskinäisten vaihtojen tarkastelu ristiintaulukoinnin ja χ2-riippumattomuustestin avulla antaa evidenssiä siitä, että sukunimen rakennetyyppien keskinäisistä vaihdoista tehdyt havainnot ovat tilastollisesti merkitseviä. Myös itä- ja länsisuomalaisten sukunimien välisten vaihtojen käsittely ristiintaulukoinnin ja χ2-riippumattomuustestin avulla antaa evidenssiä havaintojen tilastollisesta merkitsevyydestä.
Pyrin selvittämään, millaisia uusiksi nimiksi otetut ja pois vaihdetut sukunimet ovat rakenteeltaan ja kuinka itä- ja länsisuomalaiset sukunimet jakautuvat otettuihin ja pois vaihdettuihin sukunimiin. Lisäksi tarkastelen pois vaihdettujen sukunimien rakennetyyppien vaikutusta uusien sukunimien rakennetyyppeihin. Tarkastelen myös pois vaihdettujen sukunimien alueellisen alkuperän vaikutusta uusien sukunimien alueelliseen alkuperään.
Tutkielman aineistona hyödynnän Digi- ja väestöviraston laatimaa tilastoa, johon on koottu 300:n suomalaisen miespuolisen henkilön sukunimihistoria. Tilasto on koottu tammikuussa 2020. Aineistoon valitut henkilöt ovat kaikki äidinkieleltään suomenkielisiä ja kirjoilla Suomessa.
Metodologisena taustana hyödynnän tilastollisen tutkimuksen menetelmistä kuvailevia taulukointeja sekä ristiintaulukointia ja χ2-riippumattomuustestiä, jonka avulla tarkastellaan havaintojen mahdollista tilastollista merkitsevyyttä.
Tutkielman tulokset osoittavat, että sekä sukunimen rakennetyypillä että alueellisella alkuperällä voi olla jonkin verran merkitystä nimen vaihtamiseen. Erityisesti sukunimen yhdyssanatyyppinen tai nen-johtimellinen rakenne näyttää olevan merkityksellinen tekijä nimiä vaihdettaessa: yhdyssanatyyppiset sukunimet esiintyvät usein uusiksi otettuina sukuniminä, kun taas nen-johtimellisia sukunimiä vaihdetaan usein pois. Myös itä- ja länsisuomalaisten sukunimien kohdalla havaitaan eroja: itäsuomalaiset sukunimet ovat länsisuomalaisia sukunimiä yleisempiä pois vaihdettuina niminä. Itäsuomalaiset sukunimet ovat myös länsisuomalaisia sukunimiä harvinaisempia uusiksi otettuina sukuniminä.
Vanhan sukunimen rakennetyyppi saattaa jonkin verran vaikuttaa myös uuden sukunimen rakennetyyppiin. Myös vanhan sukunimen itä- tai länsisuomalaisella alkuperällä saattaa olla vaikutusta uuden sukunimen itä- tai länsisuomalaiseen alkuperään.
Tutkielman rakennetyyppien keskinäisten vaihtojen tarkastelu ristiintaulukoinnin ja χ2-riippumattomuustestin avulla antaa evidenssiä siitä, että sukunimen rakennetyyppien keskinäisistä vaihdoista tehdyt havainnot ovat tilastollisesti merkitseviä. Myös itä- ja länsisuomalaisten sukunimien välisten vaihtojen käsittely ristiintaulukoinnin ja χ2-riippumattomuustestin avulla antaa evidenssiä havaintojen tilastollisesta merkitsevyydestä.