Valtion virkamiehen virantoimituksesta pidättäminen : virkamiehen oikeusturva erityisesti rikosepäilytapauksissa
Saarela, Johanna (2020-11-26)
26.11.2020
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102854
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102854
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee valtion virkamiehen virantoimituksesta pidättämistä. Virkamieslaissa on tyhjentävästi säädetty perusteista, joiden nojalla toimenpiteeseen voidaan ryhtyä. Tutkielmassa kiinnitetään erityistä huomiota tilanteisiin, joissa toimenpiteen perusteena on rikosepäily. Virantoimituksesta pidättäminen on luonteeltaan väliaikainen turvaamistoimenpide, jonka tarkoituksena on estää virkamiestä hoitamasta virkaansa. Toimenpiteestä päätettäessä
on huolehdittava yhtäältä sen taustalla olevien julkisten intressien turvaamisesta ja toisaalta virkamiehen oikeusturvasta.
Virantoimituksesta pidättäminen on hallintomenettelyä, jossa on tärkeää huomioida hallintolain säännökset ja hallinnon oikeusperiaatteet, kuten virkamiehen kuulemista koskevat vaatimukset ja suhteellisuusperiaate. Menettelylliset vaatimukset korostuvat, kun kyse on virantoimituksesta pidättämisestä harkinnanvaraisella perusteella.
Mielenkiintoinen prosessioikeudellinen kysymys on, soveltuvatko itsekriminointisuoja ja ne bis in idem -kielto virantoimituksesta pidättämiseen rikosepäilytapauksissa. Kysymys on aidosti perinteiset prosessilajit läpäisevä. Asiaa on tarkasteltava erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön valossa.
Käsiteltävien ihmisoikeusperiaatteiden soveltuminen virantoimituksesta pidättämiseen on kiperä kysymys. Periaatteiden vaikutusta virkamiesoikeudellisiin seuraamuksiin ei voida yksiselitteisesti sulkea pois, vaikka tämänhetkisen oikeuskäytännön valossa vaikuttaakin siltä, että ne eivät soveltuisi. Rikosoikeudellinen menettely on jo itsessään omiaan lisäämään virkamiehen henkistä kuormitusta, minkä vuoksi oikeusturvaan näissä tapauksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota.
on huolehdittava yhtäältä sen taustalla olevien julkisten intressien turvaamisesta ja toisaalta virkamiehen oikeusturvasta.
Virantoimituksesta pidättäminen on hallintomenettelyä, jossa on tärkeää huomioida hallintolain säännökset ja hallinnon oikeusperiaatteet, kuten virkamiehen kuulemista koskevat vaatimukset ja suhteellisuusperiaate. Menettelylliset vaatimukset korostuvat, kun kyse on virantoimituksesta pidättämisestä harkinnanvaraisella perusteella.
Mielenkiintoinen prosessioikeudellinen kysymys on, soveltuvatko itsekriminointisuoja ja ne bis in idem -kielto virantoimituksesta pidättämiseen rikosepäilytapauksissa. Kysymys on aidosti perinteiset prosessilajit läpäisevä. Asiaa on tarkasteltava erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön valossa.
Käsiteltävien ihmisoikeusperiaatteiden soveltuminen virantoimituksesta pidättämiseen on kiperä kysymys. Periaatteiden vaikutusta virkamiesoikeudellisiin seuraamuksiin ei voida yksiselitteisesti sulkea pois, vaikka tämänhetkisen oikeuskäytännön valossa vaikuttaakin siltä, että ne eivät soveltuisi. Rikosoikeudellinen menettely on jo itsessään omiaan lisäämään virkamiehen henkistä kuormitusta, minkä vuoksi oikeusturvaan näissä tapauksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota.