Lyhennetty koulupäivä perusopetuksessa : Opettajien näkemyksiä syistä, toteutuksesta ja tuen toimivuudesta

Abstract

Tiettävästi aiempaa tutkimusta, kansallista rekisteritietoa tai kansallista toimintamallia ei ole tilanteista, joissa oppilaan koulupäivää on päädytty lyhentämään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia peruskoulussa lyhennettyä koulupäivää käyvien oppilaiden opettajien näkemyksiä koulupäivän lyhentämisen syistä, toteutuksesta ja toimivuudesta oppilaan tukikeinona. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja vastaajia kertyi ympäri Suomen. Kyselylomake sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Määrällisten kysymysten vastauksista muodostetiin kuvailevia taulukoita ja kuvioita. Laadullista aineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyyttisin menetelmin luokittelemalla, tyypittelemällä ja teemoittelemalla aineistoa.

Tutkimuksessa selvisi, että koulupäivää lyhennetään useimmiten psyykkisistä syistä ja erityisesti pojilla. Syissä painottui psyykkiseen terveydentilaan, tunne-elämän ongelmiin, sosioemotionaalisiin ongelmiin sekä häiriökäyttäytymiseen ja väkivaltaisuuteen liittyvät syyt. Lyhennettyä koulupäivää käyvät oppilaat olivat tyypillisesti kaikkina viitenä koulupäivänä koulussa, yhteensä noin viisitoista tuntia viikossa. Käsitykset siitä, mitä muu opetus tai ohjattu toiminta olivat vaihtelevia ja liittyivät usein käsityksiin siitä, mihin lyhennetyllä koulupäivällä pyritään. Lyhennettyä koulupäivää pidettiin pääosin toimivana tapana tukea kuormittunutta oppilasta. Monissa tapauksissa esille nostettiin kuitenkin myös huoli siitä, että oppilas tarvitsee muutakin kuntoutuakseen. Tärkeänä pidettiin myös eri tahojen toimivaa yhteistyötä sekä tavoitteita kuntoutumisesta ja paluusta lakisääteisiin tuntimääriin. Jatkotutkimusta tarvitaan siitä, millaista tukea lyhennettyä koulupäivää käyvät oppilaat saavat ja millaisissa tilanteissa koulupäivän lyhentäminen on koettu toimivana ratkaisuna.