Kulttuuri ja kulttuurienvälisen kasvatuksen näkökulma venäjän kielen opetuksessa Možno! -oppikirjasarjassa ja lukion B3-venäjän oppitunneilla
Nurmi, Miia (2020-11-20)
Kulttuuri ja kulttuurienvälisen kasvatuksen näkökulma venäjän kielen opetuksessa Možno! -oppikirjasarjassa ja lukion B3-venäjän oppitunneilla
(20.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102849
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102849
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on kulttuuri ja kulttuurienvälisen kasvatuksen näkökulma venäjän kielen opetuksessa Možno!-oppikirjasarjassa ja lukion B3-venäjän oppitunneilla. Tutkimus on toteutettu oppikirja-analyysin ja oppituntien havainnoinnin keinoin. Tutkin kulttuuria Možno! 1-3 -oppikirjoissa ja opettajan oppaissa sekä kulttuurin opettamista venäjän kielen oppitunneilla kahdessa lukiossa. Tutkimuksessani pyrin saamaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millainen kulttuurikäsitys Možno!-oppikirjasarjassa näkyy? Toteutuuko Možno!- oppikirjoissa ja lukion alkeisvenäjän opetuksessa havainnoimieni oppituntien osalta lukion opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2003? Millaisia kulttuurienvälisen kasvatuksen muotoja oppikirjoissa ja oppitunneilla on havaittavissa? Hypoteesini opetuksen osalta oli, että kulttuurin osuus venäjän lukio-opetuksessa on melko vähäistä jääden kieliopin ja sanaston opettamisen jalkoihin. Lisäksi olettamukseni oli, että kulttuurin opettaminen on pääosin informaatiopedagogiikan mukaista.
Havainnoimieni oppituntien osalta molemmat hypoteesini pitivät paikkansa. Lukiossa A kulttuuria opetettiin vähän ja opetus oli informaatiopedagogiikan mukaista tiedon välittämistä oppilaille. Opiskelussa painotettiin kieliopin, sanaston ja ääntämisen harjoittelua. Lukiossa B kulttuurin osuus opetuksessa oli lähes olematon. Opiskelussa keskityttiin kieliopin,
ääntämisen, kuuntelun ja sanaston opettelemiseen. Havainnointi tapahtui kuitenkin vain kahdessa lukiossa ja lyhytaikaisesti, joten yleistyksiä tai pidemmälle vieviä johtopäätöksiä ei voida tehdä. Havaitsin Možno!-oppikirjasarjassa sekä laaja-alaista (Možno! 1 ja 2) että kapea-alaista (Možno! 3) kulttuurikäsitystä. Kulttuurin oppimisteoreettisen määrittelyn näkökulmasta Možno!-sarjassa on nähtävissä selkeimmin behavioristista, mutta myös funktionaalista,
kognitiivista ja symbolilähtöistä näkökulmaa. Možno!-sarja on suunniteltu vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti ja vastaa hyvin opetussuunnitelman linjauksiin. Sen sijaan oppitunneilla opetussuunnitelmaa läpäisevä kulttuurin painotus vieraiden kielten opetuksessa jäi selvästi puuttumaan. Tarkasteltaessa Možno!-sarjaa kulttuurienvälisen kasvatuksen muotojen näkökulmasta voidaan todeta, että kirjasarja tarjoaa materiaalia
informaatiopedagogiseen kulttuurin opettamiseen. Samoin oppitunneilla kulttuurin opetus oli informaatiopedagogiikan mukaista. Kirjasarjan tekstien ja kuvien, autenttisen materiaalin sekä oppitunneilla tapahtuvan opetuksen välityksellä on mahdollista saada myös kohtaamisen kokemuksia, mutta nämä ovat vaikeasti havainnoitavissa. Niin kirjasarja kuin oppitunnitkaan eivät sisältäneet konfliktipedagogista kasvatusta.
Havainnoimieni oppituntien osalta molemmat hypoteesini pitivät paikkansa. Lukiossa A kulttuuria opetettiin vähän ja opetus oli informaatiopedagogiikan mukaista tiedon välittämistä oppilaille. Opiskelussa painotettiin kieliopin, sanaston ja ääntämisen harjoittelua. Lukiossa B kulttuurin osuus opetuksessa oli lähes olematon. Opiskelussa keskityttiin kieliopin,
ääntämisen, kuuntelun ja sanaston opettelemiseen. Havainnointi tapahtui kuitenkin vain kahdessa lukiossa ja lyhytaikaisesti, joten yleistyksiä tai pidemmälle vieviä johtopäätöksiä ei voida tehdä. Havaitsin Možno!-oppikirjasarjassa sekä laaja-alaista (Možno! 1 ja 2) että kapea-alaista (Možno! 3) kulttuurikäsitystä. Kulttuurin oppimisteoreettisen määrittelyn näkökulmasta Možno!-sarjassa on nähtävissä selkeimmin behavioristista, mutta myös funktionaalista,
kognitiivista ja symbolilähtöistä näkökulmaa. Možno!-sarja on suunniteltu vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti ja vastaa hyvin opetussuunnitelman linjauksiin. Sen sijaan oppitunneilla opetussuunnitelmaa läpäisevä kulttuurin painotus vieraiden kielten opetuksessa jäi selvästi puuttumaan. Tarkasteltaessa Možno!-sarjaa kulttuurienvälisen kasvatuksen muotojen näkökulmasta voidaan todeta, että kirjasarja tarjoaa materiaalia
informaatiopedagogiseen kulttuurin opettamiseen. Samoin oppitunneilla kulttuurin opetus oli informaatiopedagogiikan mukaista. Kirjasarjan tekstien ja kuvien, autenttisen materiaalin sekä oppitunneilla tapahtuvan opetuksen välityksellä on mahdollista saada myös kohtaamisen kokemuksia, mutta nämä ovat vaikeasti havainnoitavissa. Niin kirjasarja kuin oppitunnitkaan eivät sisältäneet konfliktipedagogista kasvatusta.