YLEISEN TIETOSUOJA-ASETUKSEN SOVELTUMINEN MAINOSTEN KOHDENTAMISEKSI KÄYTETTYYN KASVOJENTUNNISTUSTEKNOLOGIAAN
Lindholm, Eveliina (2020-11-20)
YLEISEN TIETOSUOJA-ASETUKSEN SOVELTUMINEN MAINOSTEN KOHDENTAMISEKSI KÄYTETTYYN KASVOJENTUNNISTUSTEKNOLOGIAAN
(20.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102871
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102871
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee julkisille paikoille asetettuja mainostauluja, jotka hyödyntävät kasvojentunnistusteknologiaa mainonnan kohdentamiseksi. Tutkielmassa tarkastellaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) mukaiseen henkilötiedon käsitteeseen sisältyvää tunnistettavuuden vaatimusta. Oikeuskirjallisuudessa sekä virallislähteissä esiintyy vastakkaisia näkemyksiä siitä, onko kasvojentunnistuksen kohteena oleva henkilö tunnistettu taikka tunnistettavissa mainonnan kohdentamiseksi käsitellyistä tiedoista. Tutkielmassa osoitetaan, että mainostaulut lukeutuvat erotteluun (engl. singling out) perustuvalla tulkintatavallaan yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalaan käsittelemällä henkilötietoja, jotka liittyvät tunnistettuun taikka tunnistettavissa olevaan henkilöön. Erotteluun perustuva tulkintatapa on kuitenkin koettu puutteellisena, sillä siinä ei oteta kantaa siihen, miten henkilö on tunnistettu taikka tunnistettavissa. Tulkintatavan heikkoutena on nähty se, että siinä ”erotettu ryhmästä” täyttää vaatimuksen ”tunnistettu taikka tunnistettavissa oleva”.
Oikeustilan epäselvyyden vuoksi tutkielman loppupuolella tarkastellaan yleisesti sitä, mitä yhteiskunnallisia seurauksia toiminnan jäämisestä yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle voi seurata, sekä vastavuoroisesti sitä, onko toiminnan harjoittaminen lainmukaista yleisen tietosuoja-asetuksen sääntelyn puitteissa. Merkittävimpinä yhteiskunnallisina seurauksina voidaan nähdä kansalaisten luottamuksen heikkeneminen, vaikutus teknologian kehityssuuntaan sekä ihmisten arvokkuuden (engl. dignity) vaarantuminen. Nähdäkseni nykyisen sääntelyn puitteissa toiminta ei ole lainmukaista ilman henkilöltä pyydettyä suostumusta. Tutkielmassa esitetään vaihtoehtoinen lainsäädäntömalli, jossa henkilötietojen käsite jaetaan kolmeen osaan: erityisiin, tavanomaisiin sekä heikkoihin henkilötietoihin. Tutkielman kohteena oleva toiminta asettuisi viimeiseksi mainittuun.
Oikeustilan epäselvyyden vuoksi tutkielman loppupuolella tarkastellaan yleisesti sitä, mitä yhteiskunnallisia seurauksia toiminnan jäämisestä yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle voi seurata, sekä vastavuoroisesti sitä, onko toiminnan harjoittaminen lainmukaista yleisen tietosuoja-asetuksen sääntelyn puitteissa. Merkittävimpinä yhteiskunnallisina seurauksina voidaan nähdä kansalaisten luottamuksen heikkeneminen, vaikutus teknologian kehityssuuntaan sekä ihmisten arvokkuuden (engl. dignity) vaarantuminen. Nähdäkseni nykyisen sääntelyn puitteissa toiminta ei ole lainmukaista ilman henkilöltä pyydettyä suostumusta. Tutkielmassa esitetään vaihtoehtoinen lainsäädäntömalli, jossa henkilötietojen käsite jaetaan kolmeen osaan: erityisiin, tavanomaisiin sekä heikkoihin henkilötietoihin. Tutkielman kohteena oleva toiminta asettuisi viimeiseksi mainittuun.