Fantasiamaailman erisnimet Noituri-tarinoiden suomennoksissa
Nenonen, Karolina (2020-12-01)
Fantasiamaailman erisnimet Noituri-tarinoiden suomennoksissa
(01.12.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201221101598
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201221101598
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma käsittelee erisnimien kääntämistä Andrzej Sapkowskin Noituri-tarinoiden suomennoksissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä käännösstrategioita kääntäjä on hyödyntänyt kääntäessään puolasta suomeksi, miten lähdekielisen nimen merkitys ilmenee kohdekielessä ja onko nimityypillä ollut vaikutusta valittuun käännösstrategiaan. Lisäksi otan huomioon nimien funktioita ja tarkistan, onko lähdekielisen nimen funktio säilynyt kohdekielessä.
Tutkielman teoreettisena lähtökohtana toimivat aikaisemmat teokset, joissa pohditaan nimien kääntämistä. Tarkastelen erisnimien käännösstrategioita, joiden analyysissä hyödynnän Jan Van Coillien (2014) luokittelua. Sen lisäksi tarkastelen nimien funktioita Ainialan, Saarelman ja Sjöblomin (2008) tutkimusten avulla.
Tutkielman aineistona ovat olleet Noituri-sarjan kahdesta novellikokoelmasta – Viimeinen toivomus ja Kohtalon miekka – kerätyt erisnimet ja niiden suomenkieliset käännösvastineet. Olen jakanut esimerkit kolmeen pääluokkaan sen mukaan, mihin ne viittaavat: henkilönnimiin, paikannimiin ja muihin tarkoitteisiin viittaaviin nimiin. Analyysiosassa esittelen aineistoon kuuluvien erisnimien semanttisia sisältöjä ja pohdin suomentajan käyttämiä käännösstrategioita.
Aineiston analyysi osoittaa, että Noituri-tarinoiden suomentaja on suosinut käännösstrategian valinnoissa nimen kopiointia eli kääntämättä jättämistä. Aineiston perusteella voi kuitenkin havaita yhteyden valitun käännösstrategian ja nimen semanttisen läpinäkyvyyden välillä. Useimmissa tapauksissa suomentaja on pyrkinyt kääntämään semanttisesti läpinäkyviä lähdekielisiä nimiä niin, että ne herättäisivät suomennoksen lukijoissa vastaavia mielikuvia. Lisäksi aineiston analyysistä käy ilmi, että kääntäjän valitsemat strategiat eivät johdu nimityypistä. Osa kirjoissa esiintyvistä erisnimistä todennäköisesti perustuu oikeihin, eläin- tai kasvistieteestä motivoituviin nimiin. Vaikka tällaisilla nimillä ilmeisesti on vakiintuneita suomenkielisiä käännösvastineita, suomentaja on päättänyt pohtia jokaista nimeä tapauskohtaisesti.
Tutkielman teoreettisena lähtökohtana toimivat aikaisemmat teokset, joissa pohditaan nimien kääntämistä. Tarkastelen erisnimien käännösstrategioita, joiden analyysissä hyödynnän Jan Van Coillien (2014) luokittelua. Sen lisäksi tarkastelen nimien funktioita Ainialan, Saarelman ja Sjöblomin (2008) tutkimusten avulla.
Tutkielman aineistona ovat olleet Noituri-sarjan kahdesta novellikokoelmasta – Viimeinen toivomus ja Kohtalon miekka – kerätyt erisnimet ja niiden suomenkieliset käännösvastineet. Olen jakanut esimerkit kolmeen pääluokkaan sen mukaan, mihin ne viittaavat: henkilönnimiin, paikannimiin ja muihin tarkoitteisiin viittaaviin nimiin. Analyysiosassa esittelen aineistoon kuuluvien erisnimien semanttisia sisältöjä ja pohdin suomentajan käyttämiä käännösstrategioita.
Aineiston analyysi osoittaa, että Noituri-tarinoiden suomentaja on suosinut käännösstrategian valinnoissa nimen kopiointia eli kääntämättä jättämistä. Aineiston perusteella voi kuitenkin havaita yhteyden valitun käännösstrategian ja nimen semanttisen läpinäkyvyyden välillä. Useimmissa tapauksissa suomentaja on pyrkinyt kääntämään semanttisesti läpinäkyviä lähdekielisiä nimiä niin, että ne herättäisivät suomennoksen lukijoissa vastaavia mielikuvia. Lisäksi aineiston analyysistä käy ilmi, että kääntäjän valitsemat strategiat eivät johdu nimityypistä. Osa kirjoissa esiintyvistä erisnimistä todennäköisesti perustuu oikeihin, eläin- tai kasvistieteestä motivoituviin nimiin. Vaikka tällaisilla nimillä ilmeisesti on vakiintuneita suomenkielisiä käännösvastineita, suomentaja on päättänyt pohtia jokaista nimeä tapauskohtaisesti.