Tekoäly rekrytoijana? : Tekoälyn hyödyntäminen rekrytointiprosessin eri vaiheissa
Linko, Camilla (2020-11-30)
Tekoäly rekrytoijana? : Tekoälyn hyödyntäminen rekrytointiprosessin eri vaiheissa
(30.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102767
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102767
Tiivistelmä
Tekoälystä on tulossa osa yksityishenkilöiden ja yritysten arkipäivää, ja uusia tekoälyratkaisuja otetaan käyttöön yhä useammissa yrityksissä. Tekoälyn hyödyntäminen myös rekrytoinneissa on noussut kiinnostavaksi trendiksi, ja aihe on herättänyt mediassa paljon huomiota. Samalla rekrytointiala on ollut murrosvaiheessa ja työnantajakuvan merkitys on korostunut. Tekoälyn nähdään tarjoavan rekrytoinneille paljon uusia mahdollisuuksia persoonallisempien hakijakokemuksien tuottamisesta tehokkaampien suorahakujen tekemiseen. Yritykset joutuvat tulevaisuudessa pohtimaan yhä enemmän, mistä parhaita osaajia löydetään ja miten parhaimmista osaajista voidaan kilpailla, ja tekoäly voisi tukea yritystä näissä haasteissa.
Tekoälyä on jo alettu käyttää rekrytointiprosessin tukena, mutta tieteellistä tutkimusta aiheesta on vielä vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tekoälyä voidaan hyödyntää rekrytointiprosessin eri vaiheissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä hyötyjä tekoälyn käytöllä voidaan saavuttaa ja millaisia uhkia tekoälyn hyödyntämiseen voi liittyä. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu tekoälyä, rekrytointia sekä tekoälyn hyödyntämistä rekrytoinneissa käsittelevistä osioista. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, ja aineisto kerättiin viiden tekoälyä hyödyntävän yrityksen asiantuntijoilta.
Tutkimuksen tuloksena todettiin, että tekoälyn suurin potentiaali on manuaalisten rekrytoinnin tehtävien automatisoinnissa. Rekrytointiprosessin vaiheista hakijoiden läpikäymisessä, suorahauissa, työhaastatteluissa sekä hakijaviestinnässä nähtiin löytyvän eniten mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiselle. Tärkeimmiksi tekoälyn tuomiksi hyödyiksi havaittiin rekrytointiin käytetyn ajan vähentyminen, objektiivisuuden lisääntyminen ja syrjinnän vähentyminen rekrytointipäätöksissä sekä hakijakokemuksen parantuminen. Tekoälyn suurimmat uhat liittyivät algoritmiseen syrjintään, eettisyyden ongelmiin, tekoälyn käyttämän datan vinoutumiseen sekä tekoälyn tekemien arviointien epäluotettavuuteen.
Tekoälyä on jo alettu käyttää rekrytointiprosessin tukena, mutta tieteellistä tutkimusta aiheesta on vielä vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tekoälyä voidaan hyödyntää rekrytointiprosessin eri vaiheissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä hyötyjä tekoälyn käytöllä voidaan saavuttaa ja millaisia uhkia tekoälyn hyödyntämiseen voi liittyä. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu tekoälyä, rekrytointia sekä tekoälyn hyödyntämistä rekrytoinneissa käsittelevistä osioista. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, ja aineisto kerättiin viiden tekoälyä hyödyntävän yrityksen asiantuntijoilta.
Tutkimuksen tuloksena todettiin, että tekoälyn suurin potentiaali on manuaalisten rekrytoinnin tehtävien automatisoinnissa. Rekrytointiprosessin vaiheista hakijoiden läpikäymisessä, suorahauissa, työhaastatteluissa sekä hakijaviestinnässä nähtiin löytyvän eniten mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiselle. Tärkeimmiksi tekoälyn tuomiksi hyödyiksi havaittiin rekrytointiin käytetyn ajan vähentyminen, objektiivisuuden lisääntyminen ja syrjinnän vähentyminen rekrytointipäätöksissä sekä hakijakokemuksen parantuminen. Tekoälyn suurimmat uhat liittyivät algoritmiseen syrjintään, eettisyyden ongelmiin, tekoälyn käyttämän datan vinoutumiseen sekä tekoälyn tekemien arviointien epäluotettavuuteen.