Tiimien valmius siirtyä jaettuun johtajuuteen kuntasektorilla

Abstract

Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään tiimien valmiuksia siirtyä jaettuun johtajuuteen kuntasektorilla. Tutkimuksen kohteena on keskisuuri kuntaorganisaatio. Jaettuun johtajuuteen liittyviin edellytyksiin tutustutaan kirjallisuuskatsauksessa. Tutkimuksen aihealue on ajankohtainen, koska kuntasektorilla kilpailu parhaista ja osaavista työntekijöistä on kiristynyt. Johtamisjärjestelmän kehittämisellä voitaisiin osaltaan parantaa kuntaorganisaation kilpailukykyä ja houkuttelevuutta parhaiden työntekijöiden saamiseksi. Hyväksi koettu johtaminen on tärkeää työntekijöiden jaksamisen, sitoutumisen ja motivaation ylläpitämisen sekä myös tehokkuuden näkökulmasta. Jaettu johtajuus ei kuitenkaan onnistu missä tahansa olosuhteissa, vaan se vaatii työyhteisöiltä tiettyjä edellytyksiä. Tutkimuksessa selvitetään näitä edellytyksiä.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarkastelee jaettua johtajuutta, sekä aikaisemman tutkimuksen perusteella jaettuun johtajuuteen liitettäviä edellytyksiä. Kirjallisuuskatsaus esittää selvän positiivisen yhteyden tiimin luottamuksen, valmentavan esimiehen ja tavoitteen selkeyden sekä jaetun johtajuuden välillä. Näin valmiudesta siirtyä jaettuun johtajuuteen valmistui kolme hypoteesia: tiimin luottamuksella on positiivinen yhteys jaettuun johtajuuteen, valmentavalla esimiehellä on positiivinen yhteys jaettuun johtajuuteen ja tavoitteen selkeydellä on positiivinen yhteys jaettuun johtajuuteen. Tutkimuksen empiirisessä osassa esitettyjen hypoteesien testaamiseksi toteutettiin kvantitatiivinen tutkimus Uudenkaupungin kaupungin, valitun henkilöstön osan keskuudessa. Web-kyselytutkimukseen vastasi 130 työntekijää.

Tutkimustulokset osoittivat, että kaikilla hypoteeseilla on positiivinen yhteys jaettuun johtajuuteen. Tutkimusten tulosten perusteella voidaan erityisesti todeta, että esimiehen valmentava johtamistapa yhdistettynä luottamukseen ja tavoitteiden selkeyteen antavat erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa jaettua johtamistapaa. Tutkimuksen perusteella havaittiin myös, että vaikka tiimillä olisi selkeä tavoite, mutta matala luottamus, tuloksena on vähäisempi jaettu johtajuus, kuin päinvastaisessa tilanteessa korkea luottamus – tavoite epäselvä. Tästä voidaan päätellä, että vaikka tavoitteen selkeys lisää taipumusta jaettuun johtajuuteen, luottamus on jaetun johtajuuden kannalta oleellisempi tekijä, kuin tavoitteen selkeys. Tutkimustulokset ovat kohdeorganisaatiolle merkityksellisiä. Johtamistaitojen, kuten myös työyhteisötaitojen kehittämisen tulee olla systemaattista. Työntekijät ansaitsevat tasalaatuista, hyvää johtamista.