Vanheneva kirjailija Ulla Bjernen (1890–1969) päiväkirjoissa
Kapiainen, Karolina (2020-11-23)
Vanheneva kirjailija Ulla Bjernen (1890–1969) päiväkirjoissa
(23.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101137
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101137
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani sitä, kuinka kirjailija Ulla Bjerne (1890–1969) koki vanhuuden ja vanhenemisen. Perehdyn siihen, millaisia merkityksiä hän liitti vanhuuteen ja millaisia muutoksia hän koki vanhenemisen elämäänsä tuovan. Tarkennan käsittelyäni myös hänen kirjailijuuteensa. Kysyn, miten hän hahmotti omaa kirjailijuuttaan elämänsä loppupuolella ja miten hän arvioi vanhenemisen vaikuttavan hänen kirjailijana toimimiseensa. Käsittele myös päiväkirjan erilaisia merkityksiä Bjernelle. Aineistonani käytän Bjernen 1950- ja 1960-luvun päiväkirjoja.
Tutkielmani sijoittuu kirjoittamisen kulttuurihistorian kentälle, ja se asettuu myös vanhenemisen ja kirjallisuuden välisiä kytköksiä tutkivaan perinteeseen. Oleellisia käsitteitä tutkielmassani ovat vanhuus ja kokemus. Ymmärrän vanhuuden pitkälti sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuvana.
Bjerne liitti vanhuuteen useita negatiivisia piirteitä. Hän kuvasi vanhuutta esimerkiksi rappiona ja menetyksenä ja toisti siten kulttuurista kertomusta vanhuudesta rappiona. Bjerne koki vanhenemisen tuoneen useita muutoksia hänen elämäänsä, ja hän näki luopumisen oleellisena osana vanhuutta. Hän kohtasi nämä muutokset korostamalla sisäisen kasvun merkitystä. Kirjailijantyö säilyi hänelle vanhuudessa oleellisena merkityksellisyyden kokemuksen tuojana.
Tutkielmani sijoittuu kirjoittamisen kulttuurihistorian kentälle, ja se asettuu myös vanhenemisen ja kirjallisuuden välisiä kytköksiä tutkivaan perinteeseen. Oleellisia käsitteitä tutkielmassani ovat vanhuus ja kokemus. Ymmärrän vanhuuden pitkälti sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuvana.
Bjerne liitti vanhuuteen useita negatiivisia piirteitä. Hän kuvasi vanhuutta esimerkiksi rappiona ja menetyksenä ja toisti siten kulttuurista kertomusta vanhuudesta rappiona. Bjerne koki vanhenemisen tuoneen useita muutoksia hänen elämäänsä, ja hän näki luopumisen oleellisena osana vanhuutta. Hän kohtasi nämä muutokset korostamalla sisäisen kasvun merkitystä. Kirjailijantyö säilyi hänelle vanhuudessa oleellisena merkityksellisyyden kokemuksen tuojana.