Lainsäädäntötutkimus lapsiin kohdistuvien seksuaalirikossäännösten uudistuksen valmistelusta ja sidosryhmien kannanotoista uudistukseen
Kaasinen, Sanni (2020-11-13)
Lainsäädäntötutkimus lapsiin kohdistuvien seksuaalirikossäännösten uudistuksen valmistelusta ja sidosryhmien kannanotoista uudistukseen
(13.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201218101432
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201218101432
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan 15.4.2019 voimaan tullutta rikoslain uudistusta, jolla muutettiin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten sääntelyä. Uudistuksella korotettiin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta ja säädettiin uusi rangaistussäännös, törkeä lapsenraiskaus, jonka rangaistusasteikoksi asetettiin 4–12 vuotta vankeutta. Valtionhallinnossa on viime aikoina korostettu lainvalmistelun laadun parantamista, etenkin sidosryhmien kuulemista. Seksuaalirikoslainsäädännön uudistusta valmisteltaessa järjestettiin lausuntokierros, jossa lausunto lakiuudistuksen luonnoksesta saatiin 32 keskeiseltä sidosryhmältä.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälainen lakiuudistuksen valmisteluprosessi oli, minkälaisia kannanottoja sidosryhmät esittivät lakihankkeen puolesta ja vastaan ja oliko kannanotoilla todellista vaikutusta uudistuksen sisältöön nähden. Tutkielma on empiirinen oikeussosiologinen tutkimus. Tutkimusote on pääasiassa laadullinen, mutta määrällisiä piirteitä tutkimukseen tuo empiirisen tekstiaineiston kvantifiointi. Tutkielmassa tarkastellaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja temaattisen analyysin menetelmillä, millä argumenteilla sidosryhmät kannattivat ja vastustivat hanketta. Empiirisenä aineistona on hankkeen ensimmäisellä lausuntokierroksella saadut lausunnot. Lisäksi tutkimuskysymyksiin vastataan oikeuskirjallisuuden ja virallislähteiden, etenkin lainvalmisteluasiakirjojen, avulla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on moraalipaniikin teoria.
Tutkielmassa tehdään havainto lainvalmisteluprosessin laadullisista puutteista. Lakiuudistus ei pohjautunut riittävälle tutkimustiedolle, eikä lainvalmisteluohjeista poikkeavan lyhyttä kuulemisaikaa perusteltu. Temaattisen analyysin avulla tutkielmassa tunnistetaan lausunnonantajien esittämäksi keskeiseksi puoltavaksi kannanotoksi rangaistuskäytännön ankaroituminen ja vastustavaksi argumentiksi uudistuksen toteuttaminen osittaisuudistuksena. Tutkielmassa todetaan, että lausunnonantajien kannanotot eivät johda automaattisesti säädösehdotuksen muutoksiin, ja lopullisessa hallituksen esityksessä mainitaan vain muutamia sidosryhmien uudistuksesta esittämiä kritiikin kohteita. Johtopäätöksenä on, että sidosryhmien todelliset mahdollisuudet vaikuttaa lakihankkeen sisältöön ovat melko vähäiset yksittäisen lakihankkeen näkökulmasta. Tutkielmassa tunnistetaan sekä lakihankkeen valmisteluvaiheista että sidosryhmien kannanotoista viitteitä moraalipaniikin ominaispiirteistä, kuten yksimielisyyttä rangaistuskäytännön ankaroittamistarpeesta.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälainen lakiuudistuksen valmisteluprosessi oli, minkälaisia kannanottoja sidosryhmät esittivät lakihankkeen puolesta ja vastaan ja oliko kannanotoilla todellista vaikutusta uudistuksen sisältöön nähden. Tutkielma on empiirinen oikeussosiologinen tutkimus. Tutkimusote on pääasiassa laadullinen, mutta määrällisiä piirteitä tutkimukseen tuo empiirisen tekstiaineiston kvantifiointi. Tutkielmassa tarkastellaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja temaattisen analyysin menetelmillä, millä argumenteilla sidosryhmät kannattivat ja vastustivat hanketta. Empiirisenä aineistona on hankkeen ensimmäisellä lausuntokierroksella saadut lausunnot. Lisäksi tutkimuskysymyksiin vastataan oikeuskirjallisuuden ja virallislähteiden, etenkin lainvalmisteluasiakirjojen, avulla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on moraalipaniikin teoria.
Tutkielmassa tehdään havainto lainvalmisteluprosessin laadullisista puutteista. Lakiuudistus ei pohjautunut riittävälle tutkimustiedolle, eikä lainvalmisteluohjeista poikkeavan lyhyttä kuulemisaikaa perusteltu. Temaattisen analyysin avulla tutkielmassa tunnistetaan lausunnonantajien esittämäksi keskeiseksi puoltavaksi kannanotoksi rangaistuskäytännön ankaroituminen ja vastustavaksi argumentiksi uudistuksen toteuttaminen osittaisuudistuksena. Tutkielmassa todetaan, että lausunnonantajien kannanotot eivät johda automaattisesti säädösehdotuksen muutoksiin, ja lopullisessa hallituksen esityksessä mainitaan vain muutamia sidosryhmien uudistuksesta esittämiä kritiikin kohteita. Johtopäätöksenä on, että sidosryhmien todelliset mahdollisuudet vaikuttaa lakihankkeen sisältöön ovat melko vähäiset yksittäisen lakihankkeen näkökulmasta. Tutkielmassa tunnistetaan sekä lakihankkeen valmisteluvaiheista että sidosryhmien kannanotoista viitteitä moraalipaniikin ominaispiirteistä, kuten yksimielisyyttä rangaistuskäytännön ankaroittamistarpeesta.