Talouspoliittiset asennemuutokset Suomessa vuosina 1984–2020 EVA:n arvo- ja asennetutkimusten valossa

Abstract

Tutkimus käsittelee suomalaisten talouspoliittisia asenteita vuosien 1984–2020 välillä. Tarkoituksena on selvittää, mihin suuntaan asenteet ovat kehittyneet ja mistä muutokset saattaisivat johtua. Aihetta lähestytään kolmen kysymyksen kautta: 1) Minkälainen talouspoliittinen asenneilmapiiri Suomessa on ollut 1980-luvun puolivälistä 2020-luvulle? 2) Eroavatko eri puolueiden kannattajien talouspoliittiset mielipiteet toisistaan, ja miten ne ovat muuttuneet suhteessa toisiinsa? sekä 3) Mikä on puoluekannatuksen talouspoliittisia mielipiteitä määrittävä selitysvoima suhteessa sosioekonomisiin ja demografisiin tekijöihin, ja onko se muuttunut? Tutkimusaineisto koostuu Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) arvo- ja asennekyselytutkimusaineistosta, jota on kerätty vuodesta 1984. Kohdejoukkona ovat olleet 18–70-vuotiaat suomalaiset. Kahden ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta aineiston analyysi perustuu kuvaileviin ristiintaulukointeihin, joiden tulokset esitetään graafisesti. Kolmanteen tutkimuskysymykseen vastataan logistisen regressioanalyysin eri malleissa käytettyjen muuttujien keskimääräisiä marginaaliefektejä vertailemalla.

Analyysin perusteella talouspoliittinen ilmapiiri Suomessa on vaihdellut paljon tarkastelujakson aikana. Asennemuutokset näyttävät noudattelevan kansantalouden suhdanteita. Vaihtelun voimakkuus ja suunta riippuu talouspoliittisesta näkökulmasta ja puoluekannatuksesta. Asenteet taloudellista kasvua ja markkinavoimia kohtaan ovat muuttuneet pääsääntöisesti myötämielisemmiksi. Talouspoliittiset näkemykset jakavat puolueiden kannattajia voimakkaasti. Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien suhtautuminen talouskasvuun ja markkinavoimiin on tullut entistä myönteisemmäksi. Markkinavoimat näyttäytyvät myös Vihreiden äänestäjille yhä myönteisempinä, mutta talouskasvuun he suhtautuvat kriittisemmin. Vasemmistopuolueiden kannattajien asenteet ovat tarkastelujaksolla olleet staattisempia kuin muiden, mutta Vasemmistoliiton äänestäjien asennoituminen talouskasvua kohtaan on muuttunut merkittävästi kriittisemmäksi. Kannattajakuntien asenteet ovat etääntyneet toisistaan erityisesti vuodesta 2009 alkaen. Tämä on tapahtunut useimmiten asennemuutosten voimakkuuden, eikä niinkään suunnan aiheuttamana, ja erityisesti Kokoomuksen kannattajien asenteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Kannattajakuntien talouspoliittisten asenteiden polarisoituessa, puoluekannatuksen selitysvoima lisääntyy ja muiden taustatekijöiden heikkenee. Puoluekannatus selittää talouspoliittisia asenteita yleensä hyvin, mutta ainakin iän, sukupuolen ja koulutustaustan vaikutus tulisi ottaa huomioon. Vuoden 2009 jälkeen tapahtuneet asennemuutokset näyttävät erilaisilta tutkimusjakson alkupuoleen verrattuna. Tuolloin alkanutta kehitystä voisi luonnehtia talouspoliittisen ajanhengen muuttumiseksi.