Yhdeksäsluokkalaisten asenteet biologiaa kohtaan ja oppimiskokemukset käytettävillä opetusmenetelmillä

Kaarenmaa, Rosa

Yhdeksäsluokkalaisten asenteet biologiaa kohtaan ja oppimiskokemukset käytettävillä opetusmenetelmillä

Kaarenmaa, Rosa (2020-12-12)

Yhdeksäsluokkalaisten asenteet biologiaa kohtaan ja oppimiskokemukset käytettävillä opetusmenetelmillä

Kaarenmaa, Rosa

(12.12.2020)

Katso/Avaa

Kaarenmaa_Rosa_opinnayte.pdf (1.547Mb)

Lataukset:

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

avoin

Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102873

Tiivistelmä

Biologia on luonnontiede, jossa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Koulussa biologian opetus voidaan käsittää elävän luonnon, biologian tutkijoiden ja koulun opettajien sekä oppilaiden väliseksi vuorovaikutukseksi. Oppiminen on prosessi, johon vaikuttaa monet tekijät. Varsinkin asenne on tärkeä tekijä oppimiselle, sillä kokeeko oppilas opittavan asian mielenkiintoisena vai ei, vaikuttaa siihen, miten hän oppii asian.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten yhdeksäsluokkalaiset ovat asennoituneet biologian eri asennekomponentteja (kiinnostus, hyödyllisyys, oma osaaminen, etäopetus) kohtaan. Tutkin myös arvosanan ja asennekomponenttien välistä yhteyttä. Lisäksi selvitin, mitkä tekijät selittävät mielenkiintoa ja millä opetusmenetelmillä oppilaat kokevat oppivansa parhaiten ja millä heikoiten. Keräsin tutkimusaineiston (N=598) kyselyllä yhdeksäsluokkalaisilta Suomen eri maakunnista toukokuussa 2020. Tutkimuksessa käytin mixed method -menetelmää eli laadullisen ja määrällisen menetelmän yhdistelmää.

Tulosten mukaan yhdeksäsluokkalaiset olivat pääosin asennoituneet biologiassa sen kiinnostavuutta, hyödyllisyyttä ja omaa osaamista kohtaan myönteisesti. Etäopetuksen suhteen he olivat asennoituneet neutraalisti ja osittain kielteisesti, sillä oppilaat opiskelivat mieluummin koulussa kuin kotona etäopiskeluna. Sukupuolten välillä ilmeni eroja, sillä tytöt kokivat biologian kiinnostavampana ja hyödyllisempänä kuin pojat. Pojat olivat kuitenkin asennoituneet etäopetukseen tyttöjä myönteisemmin. Arvosanan välillä oli yhteyttä kiinnostuksen, hyödyllisyyden ja oman osaamisen asennekomponenteissa, muttei etäopetuksen asennekomponentissa. Tärkeimmät tekijät, jotka lisäsivät yhdeksäsluokkalaisten mielenkiintoa biologiassa, olivat oppiminen, oma mielenkiinto, tutkiminen, opettaja ja tulevaisuuden ammatti. Mielenkiintoa vähentäviksi tekijöiksi yhdeksäsluokkalaiset vastasivat oppiaineen vaikeuden, tietyn opetusmenetelmän, oppituntien yksipuolisuuden, tylsät aiheet ja opettajan. Oppilaat kokivat oppivansa eri opetusmenetelmillä. Itsenäinen oppiminen ja opettajan opetus olivat opetusmenetelmiä, jotka jakoivat yhdeksäsluokkalaisia kahteen joukkoon. Osa koki edellä mainitut opetusmenetelmät parhaimmiksi tavoiksi oppia, kun toiset päinvastaisesti heikoimmiksi tavoiksi oppia. Tutkimustulosten perusteella nostin esille kolme periaatetta hyvälle opetukselle: kannustava ilmapiiri oppimiselle, erilaisten opetusmenetelmien käyttö oppitunnilla ja opettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus. Etäopetuksesta tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä, sillä tekijöitä selittämään oppilaiden asenteita etäopetusta kohtaan ei tutkimuksessa kunnolla selvinnyt.

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit) [7044]