Matemaattisen ajattelun testin pois jäämisen vaikutus luokanopettajaopiskelijoiden fysiikan osaamisen tasoon
Koskiniemi, Mari (2020-12-15)
Matemaattisen ajattelun testin pois jäämisen vaikutus luokanopettajaopiskelijoiden fysiikan osaamisen tasoon
(15.12.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102843
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102843
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli Turun yliopiston opettajankoulutuksen valintakokeeseen vuonna 2019 tullut muutos, jonka myötä luovuttiin matemaattisluonnontieteellisen ajattelun testistä. Tarkoituksena oli selvittää, miten testin pois
jääminen vaikutti luokanopettajaopiskelijoiden luonnontieteiden ja erityisesti fysiikan sisältöosaamiseen.
Tutkimusta varten luotiin kyselylomake, joka sisälsi neljä taustakysymystä ja viisi fysiikkaan liittyvää tehtävää. Tehtävät oli poimittu vuoden 2018 matemaattisluonnontieteellisen ajattelun testistä. Tutkimukseen osallistui 108 vuonna 2019
opintonsa aloittanutta luokanopettajaopiskelijaa, jotka eivät tehneet matemaattisluonnontieteellisen ajattelun testiä osana pääsykoettaan. Verrokkiryhmä koostui 85:stä vuonna 2018 aloittaneesta luokanopettajaopiskelijasta. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia menetelmiä että kvalitatiivista sisällönanalyysi ä. Kvantitatiivisen tarkastelun alla olivat ryhmien tehtävistä saamat pistemäärät. Kvalitatiivinen sisällönanalyysi tehtiin luokittelemalla opiskelijoiden vastukset fysiikkaan suhtautumisen perusteella. Taustakysymysten avulla tarkasteltiin opiskelijan käymien fysiikan kurssien määrää ja suhtautumista fysiikkaan sekä niiden välisiä suhteita.
Tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijoiden fysiikan osaamistaso on laskenut matemaattis-luonnontieteellisen ajattelun testin jäätyä pois valintakokeesta. Tulosta selittävät ryhmien ja koetilanteiden erilaisuudet. Suurin osa testiryhmän opiskelijoista piti fysiikkaa tärkeänä osana luokanopettajaopintoja. Fysiikkaa tärkeänä pitävien joukossa oli huomattavasti enemmän useamman kurssin lukiossa fysiikkaa opiskelleita opiskelijoita kuin fysiikkaa melko tärkeänä tai ei niin tärkeänä pitävien joukossa. Käytyjen fysiikan kurssien määrä ei kuitenkaan korreloinut niin vahvasti suhtautumisen kanssa kuin pisteiden kanssa.
jääminen vaikutti luokanopettajaopiskelijoiden luonnontieteiden ja erityisesti fysiikan sisältöosaamiseen.
Tutkimusta varten luotiin kyselylomake, joka sisälsi neljä taustakysymystä ja viisi fysiikkaan liittyvää tehtävää. Tehtävät oli poimittu vuoden 2018 matemaattisluonnontieteellisen ajattelun testistä. Tutkimukseen osallistui 108 vuonna 2019
opintonsa aloittanutta luokanopettajaopiskelijaa, jotka eivät tehneet matemaattisluonnontieteellisen ajattelun testiä osana pääsykoettaan. Verrokkiryhmä koostui 85:stä vuonna 2018 aloittaneesta luokanopettajaopiskelijasta. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia menetelmiä että kvalitatiivista sisällönanalyysi ä. Kvantitatiivisen tarkastelun alla olivat ryhmien tehtävistä saamat pistemäärät. Kvalitatiivinen sisällönanalyysi tehtiin luokittelemalla opiskelijoiden vastukset fysiikkaan suhtautumisen perusteella. Taustakysymysten avulla tarkasteltiin opiskelijan käymien fysiikan kurssien määrää ja suhtautumista fysiikkaan sekä niiden välisiä suhteita.
Tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijoiden fysiikan osaamistaso on laskenut matemaattis-luonnontieteellisen ajattelun testin jäätyä pois valintakokeesta. Tulosta selittävät ryhmien ja koetilanteiden erilaisuudet. Suurin osa testiryhmän opiskelijoista piti fysiikkaa tärkeänä osana luokanopettajaopintoja. Fysiikkaa tärkeänä pitävien joukossa oli huomattavasti enemmän useamman kurssin lukiossa fysiikkaa opiskelleita opiskelijoita kuin fysiikkaa melko tärkeänä tai ei niin tärkeänä pitävien joukossa. Käytyjen fysiikan kurssien määrä ei kuitenkaan korreloinut niin vahvasti suhtautumisen kanssa kuin pisteiden kanssa.