Retoristen keinojen käyttö Venäjä-uutisoinnissa
Carpelan, Rosa (2020-11-14)
Retoristen keinojen käyttö Venäjä-uutisoinnissa
(14.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101269
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101269
Tiivistelmä
Venäjää seurataan Suomen mediassa ja poliittisessa kentässä aktiivisesti, sillä naapurivaltoina maiden suhde on läheinen ja merkittävä. Vaikka Venäjä ja Suomi ovat yhteistyökumppaneita, Venäjä esiintyy suomalaisessa uutismediassa pääasiassa uhkan, toiseuden ja mahdollisuuden kautta. Suomea ovatkin 2010-luvulla puhuttaneet muun muassa Krimin miehitys, kiristyneet suhteet Yhdysvaltoihin sekä vaalivaikutusepäilyt.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan eri uutismedioiden Venäjä-uutisointia vuoden 2019 eduskunta- ja eurovaalien aikana. Tutkin sitä, miten uutismediat käyttävät uutisoinnissaan retorisia keinoja ja miten niillä rakennetaan ajankohtaista Venäjä-kuvaa ja ilmennetään median ideologista perustaa. Aineistoon kuuluvat keskustan pää-äänenkannattajalehden Suomenmaan, puoluepoliittisesti sitoutumattoman Turun Sanomien ja vastamediaksi tulkittavan MV-lehden julkaisemia uutisjuttuja. Pyrin uutismedioiden valinnalla laajaan ideologiseen otantaan.
Tutkielma on laadullinen analyysi, ja kielenkäyttöä lähestytään ideologisuuden ja valintojen kautta. Tarkastelen kieltä niin Burrin kuin Wittgensteinin näkökulmista. Tutkielmassa kielenkäyttö ja kielen kategoriat nähdään siis keinotekoisina, sosiokulttuurisessa ympäristössä kehittyneinä sekä kontekstin myötä muuttuvina aineksina. Myös Hallidayn systeemis-funktionaalinen kielioppi tarjoaa tärkeän teoreettisen taustan tutkimukselle: Kieli mielletään tutkielmassa valinnoiksi, jotka paljastavat käyttäjänsä sosiokulttuurisen taustan. Näin kielenkäyttö paljastaa ihmisen ja tässä tutkielmassa uutismedioiden arvot ja ideologisen pohjan.
Tarkastelen tutkielmassani mediaa, uutisia ja kielenkäyttöä vallan näkökulmasta. Kielellä sanallistetaan yhteiskunnallisia ja ajankohtaisia tapahtumia, minkä takia kieli luokitellaan tutkielmassa keskeiseksi vallankäytön välineeksi. Myös median rooli ajankohtaisten aiheiden arvottajana ja yhteiskunnallisen keskustelun ohjaajana mielletään tutkielmassa vahvaksi, vaikka suomalaisten uutiskulutus on ollut viime vuosien aikana vähenemään päin. Kuitenkin näkemys siitä, palvelevatko mediat valtaapitävien vai kansalaisten tarpeita, on ristiriitainen. Median tarkoitus on toimia vallankäyttäjien ja kansalaisten välisenä linkkinä, minkä seurauksena syntyy oletus, että media hallitsisi vallan oikeaoppisen käytön.
Aineisto koostuu 28 uutisjutusta. Suomenmaasta valitsin 10 Venäjää koskevaa uutisjuttua, Turun Sanomista 8 ja MV-lehdestä 10. Artikkelien julkaisu sijoittuu välille 24.1.2019–31.5.2019. Uutisjutut koskevat ulkopolitiikkaa ja taloutta, ja analyysin ulkopuolelle jätin muun muassa urheilua, kulttuuria ja onnettomuuksia koskevat uutisjutut. Aineistosta jätin pois myös uutiset, joissa Venäjä mainittiin vain lyhyesti.
Analyysissä selvisi, että uutismedioiden retoristen keinojen käyttö on hyvin samansuuntaista jokaisessa valitussa mediassa. Erot käytetyimpien ja vähiten käytettyjen retoristen keinojen välillä oli kaikkiaan vähäinen. Suhteessa artikkelien määrään MV-lehden retoristen keinojen käyttö oli suurinta ja Suomenmaan vähäisintä, mikä vaikutti myös uutisjuttujen ideologian ilmentymiseen ja arvottavuuden tuntuun. Venäjä-kuvat luotiin Suomenmaassa ja Turun Sanomissa toiseuden ja uhkan näkökulmasta ja MV-lehdessä uhrin näkökulmasta, mikä oli uusi rooli suomalaisessa uutismediassa.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan eri uutismedioiden Venäjä-uutisointia vuoden 2019 eduskunta- ja eurovaalien aikana. Tutkin sitä, miten uutismediat käyttävät uutisoinnissaan retorisia keinoja ja miten niillä rakennetaan ajankohtaista Venäjä-kuvaa ja ilmennetään median ideologista perustaa. Aineistoon kuuluvat keskustan pää-äänenkannattajalehden Suomenmaan, puoluepoliittisesti sitoutumattoman Turun Sanomien ja vastamediaksi tulkittavan MV-lehden julkaisemia uutisjuttuja. Pyrin uutismedioiden valinnalla laajaan ideologiseen otantaan.
Tutkielma on laadullinen analyysi, ja kielenkäyttöä lähestytään ideologisuuden ja valintojen kautta. Tarkastelen kieltä niin Burrin kuin Wittgensteinin näkökulmista. Tutkielmassa kielenkäyttö ja kielen kategoriat nähdään siis keinotekoisina, sosiokulttuurisessa ympäristössä kehittyneinä sekä kontekstin myötä muuttuvina aineksina. Myös Hallidayn systeemis-funktionaalinen kielioppi tarjoaa tärkeän teoreettisen taustan tutkimukselle: Kieli mielletään tutkielmassa valinnoiksi, jotka paljastavat käyttäjänsä sosiokulttuurisen taustan. Näin kielenkäyttö paljastaa ihmisen ja tässä tutkielmassa uutismedioiden arvot ja ideologisen pohjan.
Tarkastelen tutkielmassani mediaa, uutisia ja kielenkäyttöä vallan näkökulmasta. Kielellä sanallistetaan yhteiskunnallisia ja ajankohtaisia tapahtumia, minkä takia kieli luokitellaan tutkielmassa keskeiseksi vallankäytön välineeksi. Myös median rooli ajankohtaisten aiheiden arvottajana ja yhteiskunnallisen keskustelun ohjaajana mielletään tutkielmassa vahvaksi, vaikka suomalaisten uutiskulutus on ollut viime vuosien aikana vähenemään päin. Kuitenkin näkemys siitä, palvelevatko mediat valtaapitävien vai kansalaisten tarpeita, on ristiriitainen. Median tarkoitus on toimia vallankäyttäjien ja kansalaisten välisenä linkkinä, minkä seurauksena syntyy oletus, että media hallitsisi vallan oikeaoppisen käytön.
Aineisto koostuu 28 uutisjutusta. Suomenmaasta valitsin 10 Venäjää koskevaa uutisjuttua, Turun Sanomista 8 ja MV-lehdestä 10. Artikkelien julkaisu sijoittuu välille 24.1.2019–31.5.2019. Uutisjutut koskevat ulkopolitiikkaa ja taloutta, ja analyysin ulkopuolelle jätin muun muassa urheilua, kulttuuria ja onnettomuuksia koskevat uutisjutut. Aineistosta jätin pois myös uutiset, joissa Venäjä mainittiin vain lyhyesti.
Analyysissä selvisi, että uutismedioiden retoristen keinojen käyttö on hyvin samansuuntaista jokaisessa valitussa mediassa. Erot käytetyimpien ja vähiten käytettyjen retoristen keinojen välillä oli kaikkiaan vähäinen. Suhteessa artikkelien määrään MV-lehden retoristen keinojen käyttö oli suurinta ja Suomenmaan vähäisintä, mikä vaikutti myös uutisjuttujen ideologian ilmentymiseen ja arvottavuuden tuntuun. Venäjä-kuvat luotiin Suomenmaassa ja Turun Sanomissa toiseuden ja uhkan näkökulmasta ja MV-lehdessä uhrin näkökulmasta, mikä oli uusi rooli suomalaisessa uutismediassa.