Kahdeksan kuukauden iässä mitattujen tarkkaavuuden taitojen yhteys 14 kuukauden iässä mitattuihin kielellisiin taitoihin
Aarola, Inari; Järvensivu, Aurora (2020-12-23)
Kahdeksan kuukauden iässä mitattujen tarkkaavuuden taitojen yhteys 14 kuukauden iässä mitattuihin kielellisiin taitoihin
Aarola, Inari
Järvensivu, Aurora
(23.12.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101262752
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101262752
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, ovatko kahdeksan kuukauden iässä mitatut tarkkaavuuden taidot yhteydessä 14 kuukauden iässä mitattuihin kielellisiin taitoihin. Tutkielma toteutettiin pitkittäistutkimuksena. Tarkkaavuuden taidoista tutkittiin jaettua tarkkaavuutta, jolla tarkoitetaan lapsen vuorovaikutuksellista tarkkaavuuden jakamista, sekä inhibitiota, jolla viitataan tarkkaavuuden säätelykykyyn. Tässä tutkielmassa keskityttiin tarkastelemaan tarkkaavuuden osa-alueiden yhteyksiä kieleen kehityksen varhaisvaiheessa, sillä aihetta ei imeväisikäisillä ole vielä tutkittu tarpeeksi. Tutkielmassa tarkasteltiin lisäksi jaetun tarkkaavuuden ja inhibition mahdollista yhteisvaikutusta kielelliseen kehitykseen, jonka ajateltiin näkyvän joko sosiaalisen tai kognitiivisen mekanismin kautta. Tämä oli täysin uusi tutkimussuuntaus.
Jaettua tarkkaavuutta havainnoitiin vanhemman ja lapsen välisestä leikkitilannetallenteesta, johon tämän tutkielman tekijät kehittivät oman protokollan. Jaetun tarkkaavuuden taitoja pisteytettiin sen perusteella, kuinka paljon lapsi ilmensi leikkitilanteessa jaetun tarkkaavuuden tunnusmerkkejä. Inhibitiota mitattiin A-ei-B-tehtävällä, jossa lapsen tulee vastustaa tietynlaista automaattista reaktiota. Kielellistä suoriutumista mitattiin lapsen kielellistä kehitystä arvioivalla MCDI-lomakkeella. Tutkielmassa kontrolloitiin mahdolliset taustamuuttujien vaikutukset. Tutkielman lopullisissa analyyseissa oli mukana 85 tutkittavaa ja aineisto koostui FinnBrain-tutkimuksen fokuskohortti-osatutkimuksen otoksesta.
Yhteyttä tarkkaavuuden osa-alueiden ja kielen välillä tarkasteltiin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Jaetun tarkkaavuuden muuttujaksi valittiin jaettuun tarkkaavuuteen vastaaminen (JTV) ja tulosten mukaan se on yhteydessä myöhempään kielenkehitykseen. Tutkittavilla, joilla ilmeni enemmän JTV:tä kahdeksan kuukauden iässä, oli paremmat kielelliset taidot 14 kuukauden iässä. Inhibitio ei ollut yhteydessä myöhempään kielenkehitykseen eikä jaetun tarkkaavuuden ja inhibition yhteisvaikutustakaan havaittu. Tutkielman tulosten perusteella mahdollisia tulevia kielellisiä haasteita voidaan ennakoida jo kahdeksan kuukauden iässä JTV:n mittaamisen perusteella. Tulokset viittaavat siihen, että jaetun tarkkaavuuden vaikutukset siirtyvät kielenkehitykseen sosiaalisen kontekstin kautta. Inhibition vaikutuksesta kielenkehitykseen tarvitaan lisätutkimusta. Myös jaetun tarkkaavuuden ja inhibition yhteisvaikutusta kielenkehitykseen tulisi tutkia lisää mahdollisten yhteisten yhteyksien selvittämiseksi.
Jaettua tarkkaavuutta havainnoitiin vanhemman ja lapsen välisestä leikkitilannetallenteesta, johon tämän tutkielman tekijät kehittivät oman protokollan. Jaetun tarkkaavuuden taitoja pisteytettiin sen perusteella, kuinka paljon lapsi ilmensi leikkitilanteessa jaetun tarkkaavuuden tunnusmerkkejä. Inhibitiota mitattiin A-ei-B-tehtävällä, jossa lapsen tulee vastustaa tietynlaista automaattista reaktiota. Kielellistä suoriutumista mitattiin lapsen kielellistä kehitystä arvioivalla MCDI-lomakkeella. Tutkielmassa kontrolloitiin mahdolliset taustamuuttujien vaikutukset. Tutkielman lopullisissa analyyseissa oli mukana 85 tutkittavaa ja aineisto koostui FinnBrain-tutkimuksen fokuskohortti-osatutkimuksen otoksesta.
Yhteyttä tarkkaavuuden osa-alueiden ja kielen välillä tarkasteltiin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Jaetun tarkkaavuuden muuttujaksi valittiin jaettuun tarkkaavuuteen vastaaminen (JTV) ja tulosten mukaan se on yhteydessä myöhempään kielenkehitykseen. Tutkittavilla, joilla ilmeni enemmän JTV:tä kahdeksan kuukauden iässä, oli paremmat kielelliset taidot 14 kuukauden iässä. Inhibitio ei ollut yhteydessä myöhempään kielenkehitykseen eikä jaetun tarkkaavuuden ja inhibition yhteisvaikutustakaan havaittu. Tutkielman tulosten perusteella mahdollisia tulevia kielellisiä haasteita voidaan ennakoida jo kahdeksan kuukauden iässä JTV:n mittaamisen perusteella. Tulokset viittaavat siihen, että jaetun tarkkaavuuden vaikutukset siirtyvät kielenkehitykseen sosiaalisen kontekstin kautta. Inhibition vaikutuksesta kielenkehitykseen tarvitaan lisätutkimusta. Myös jaetun tarkkaavuuden ja inhibition yhteisvaikutusta kielenkehitykseen tulisi tutkia lisää mahdollisten yhteisten yhteyksien selvittämiseksi.